fbpx

Kategoria: Jalotus_Raki (Page 1 of 2)

Jalotuksen ravinnekierrätyshankkeen loppuraportti

Tässä blogissa kerrotaan Jalotus – Kestävän elämän yhteisön, Jalotus ry:n, ravinnekierrätyshankkeen toteutumasta ja tuloksista. Tavoitteena oli tehdä ravinnekierrätystä tutuksi ja osaksi arkipäivää. Ravinnekierrätyksessä ravinteet otetaan hyötykäyttöön ja vältetään niiden valuminen vesistöihin. 

Hankkeessa rakennettiin ravinnekierrätyskokonaisuus Keravan kartanolle Jalotuksen toiminta-alueelle, jonka avulla konkretisoitiin ravinnekierrätyksen toteuttamista asuinalueilla ja kaupungissa ja joka muodostaa ravinnekierrätyksen oppimisympäristön. Oppimisympäristön kohderyhminä ovat yksittäiset ihmiset, oppilaitokset ja oppilaat. Hankkeen rahoitti Ympäristöministeriö. 
Continue reading

Origin by Ocean ja Jalotus leväperäisessä yhteistyössä

Origin by Oceanin asiantuntijat ovat rakentaneet Jalotuksen tiloihin merten hyvislevän eli rakkohaurun kasvatusaltaan. Vielä toistaiseksi viljelymenetelmää ei ole ollut olemassa, joten Origin by Ocean kehittää niitä eri kokoisina toteutuksina.
 
Laboratoriokasvatuksen lisäksi suuremman skaalan kasvatus tapahtuu Jalotuksen tiloissa. Kasvatusta varten on rakennettu Itämeriekosysteemiä imitoiva kasvatusallas, jossa on tarpeellinen määrä vettä, lämpöä ja valoa. Rakkohauru tarvitsee auringonvalon kaltaista valoa yhteyttämiseen. Itämeriekosysteemi on käytännössä kasvatusallas, jossa on merivettä. Merivesi kiertää altaassa, ja sen lämpötilaa säädellään valojen ohella. Kehitystyö tapahtuu siten, että rakkohaurun yksilöitä istutetaan altaaseen ja niiden kehittymistä seurataan. Lisäksi altaaseen tuotetaan rakkohaurun itiöitä, joiden kehitystä seurataan.
 
Viljelyn tarkoituksena on tuottaa rakkohaurusta biomassaa edelleen jalostettavaksi. Biomassasta eristetään komponentteja muun muassa elintarvikkeisiin. Jäännösbiomassasta voidaan jalostaa esimerkiksi rehua kotieläimille.
 
Rakkohauru on ruskoleviin kuuluva makrolevä. Se esiintyy Itämeressä kalliopohjaan kiinnittyneenä ja muodostaa vyöhykkeen noin puolen metrin ja viiden metrin väliselle syvyydelle meren pohjalla. Rakkohauru on täysikasvuisena noin 25 cm korkuinen. Se on muodoltaan viuhkamainen ja rakenteeltaan jämäkkä. Rannalla kulkija voi havaita rakkohaurun kun kohdistaa katseensa kalliorannalla noin puolen metrin syvyyteen. Vaihtoehtoisesti irtonaista levää voi havaita rannalle ajelehtineena.
 
Rakkohauru ja sen muodostama vyöhyke on yksi Itämeren vedenalaisista luontotyypeistä. Itämeri on herkkä muutoksille. Origin by Ocean ei käytä viljelyssä luonnonpopulaatioiden yksilöitä. Kehitteillä olevan viljelymenetelmän avulla luomme oman kannan, jonka siirrämme Itämereen. Meressä rakkohauru käyttää siellä olevia ravinteita kasvuunsa. Kun korjaamme rakkohaurun tuottaman sadon ennen kuin se kuolee ja hajoaa takaisin mereen, poistamme samalla Itämerestä siinä liiaksi olevia ravinteita.
 
”Rakkohaurun vesiviljelyä voidaan tavallaan pitää käänteisenä maanviljelynä: ravinteita poistuu eikä niitä lisätä. Päämäärämme on puhtaampi Itämeri. Olemme iloisia yhteistyöstä Jalotuksen kanssa.”
 
Niin siistiä! Mekin olemme älyttömän innoissamme tästä yhteistyöstä.
 
 
 
Teksti ja kuvat: Ari Ruuskanen
Tekstin editointi: Anna Evilä

Ruokasieniviljelmän kokeilua

22.10.2020 Järjestettiin Jalotuksen Ravinnekierrätys-hankkeen toimesta Keravan kartanolla sieniviljelmä-työpaja. Neljän tunnin mittaisen työpajan meille tuli pitämään viherartesaani Antti Annanpalo.

Ruokasieniä kasvattavan pölkkyviljelmän perustamiseen tarvitsimme valmiita sienirihmastoa sisältäviä puutappeja, joita tilasimme siitake-, koivuvinokas- ja osterivinokaslajeja sisältävinä Helsieneltä sekä koivu- ja pihlajapöllejä, joita saimme puunhoitotöistä ylijääneinä Keravan kaupungin arboristilta. Puutappien sinetöimiseen tarvittavan mehiläisvahan oli Antti tuonut omalta mehiläistarhaltaan.

Continue reading

Vierailu Green City Farmille

Syksyinen savoijinkaali

Marraskuisena huurteisena aamuna Jalotuksen kolmihenkinen porukka kokoontui Helsinkiin Malmille tutustumaan Perho Liiketalousopiston kestävän kehityksen oppimispeltoon eli Green City Farmiin 8.11.2021. Viljelytoiminnan asiantuntija Heidi Hovi-Sippola esitteli oppimispellon toimintaa. 

Pyysimme oppeja pienimuotoisen puutarhatuotannon ja kumppauusviljelyn parhaista käytännöistä oman peltohankkeemme vuoksi. Vierailu liittyi ympäristöministeriön rahoittaman ravinnekierrätyshankkeemme verkostoitumiseen. 

Nettisivuillaan Green City Farm kertoo toiminnastaan näin:

Green City Farm yhdistää eri aloja kuten kestävää gastronomiaa, matkailua, liiketaloutta ja puutarhatuotantoa. Se edustaa kestävää kaupunkiviljelyä ja tarjoaa puitteet kestävän maan hoidon, monimuotoisuuden ja tuotannon oppimiselle. Pellolla sijaitsee kasvinäytemaa ja pelto opettaa kestävää toimintaa maapallon kantokyvyn rajoissa. Pellolle voi varata peltokierroksen, luennon tai esittelyn erilaisille ryhmille.

Heidi Hovi-Sippola esittelee Green City Farmin toimintaa

Pellon viljelyala on 1,2 ha. 

Vierailulla tutustuimme 1,2 hehtaarin vihannesviljelyalueeseen, viljelytekniikkaan, kompostointiin sekä uudenlaiseen toimintamalliin, joka perustuu erityisesti ravintola- ja laitoskeittiö kumppanuuteen. Ravintola-asiakkaat ovat tunnettuja fine-dine ravintoloita, jotka vaativat erittäin korkeatasoisia raaka-aineita. Viljelmällä on myös pienimuotoista suoramyyntiä ja satokassien toimitusta kuluttaja-asiakkaille. 

Lannoitteena ja maanparannusaineena käytetään kompostimassaa, jossa on hevosen- ja karjanlantaa sekä hygienisoivan kompostin massaa kumppaniravintoloilta.

Green City Farm on perustettu vuonna 2017 yhteistyössä Herttoniemen ruokaosuuskunnan kanssa. Viljelyn aloituksesta nettisivuilla kerrotaan näin: “Vuonna 2017 viljely aloitettiin parantamalla pellon maata luonnonmukaisen viljelyn keinoin. Itse ravintokasveja laitettiin kasvamaan viittä erilaista, mikä myös paransi maaperää tuleville satovuosille. Paljon on kehitystä tapahtunut parissa vuodessa ja nyt kolmannelle viljelykaudelle on tulossa jo yli 30 eri avomaavihannesta.” Tänä vuonna pellolla viljeltiin jo 50 eri avomaavihannesta. 

Green City Farmilla on tehokas taimikasvatusmenetelmä. Noin 100 m2 taimikasvatusalalla tuotetaan eri kasvilajeja yhteensä noin 500 kpl viikossa ja taimikasvatusaika alkaa maaliskuussa jatkuen kesäkuulle asti.  Taimia käytetään omalla viljelmällä ja niitä myydään suoramyynnissä. Yrttimaa uudistetaan joka vuosi, vaikka monivuotisia yrttejä voisi periaatteessa pitää maassa useammankin vuoden. Uudistamalla yrtit joka vuosi saadaan aina tuoretta maukasta satoa.

Esikasvatuksessa käytetään itse tehtyjä taimipöytiä.

Pellolla ei juuri rikkaongelmia ole, sillä kyntäminen ja biokalvomuovien käyttö viljelypenkeissä estää rikkojen kasvua tehokkaasti. Biokalvomuovit levitetään pienellä traktorilla, jolla saadaan tehtyä kaikki pellon konetyöt. 

Hauska yksityiskohta pellolla olivat meriviemärin tarkistuskaivot, joita meillä Keravan kartanon pellolla on myös!

Viljelmä sijaitsee meriviemärin päällä, samoin kuin Keravan kartanolle suunniteltu viljelmä!

Jalotus ry:n kiinteistö- ja hankepäällikkö Lauri Helle vaikuttui lannoitteessa käytetystä lihaluujauhosta: “Vaikuttavaa oli miten sivuvirrasta saa oivaa maanparannusainetta. En ole koskaan kuullut lihaluujauhosta, joka on ilmeisesti erittäin hyvä maanparannusaine. Aihe jäi kiinnostamaan ja aion ehdottomasti tutkia asiaa lisää!”

Puutarhuri-työnjohtaja Marju Kortemäki ihaili ravinnekierrätyksen moninaisuutta: “Ihalin avokompostia ja hygienisoivan kompostin käyttöä. Avokompostissa käytettiin myyräkarkoitinta, se oli hyvä idea. Koko konseptin toimivuus ja yhteistyökumppaneiden määrä oli vaikuttava.”

Ravinnekierrätyshankkeemme viljelykoordinaattori Maija Holma oli vaikuttunut uudenlaisesta toimintamallista: “Toiminta on erittäin hyvin organisoitua ja kokonaisuus on monipuolinen. Se turvaa viljelijän toimeentulon ympäri vuoden. On erittäin hyvä idea rakentaa viljely Perhon koulutustoimintaa hyödyttäväksi. Heidin ammattitaito näkyy! Tärkeä yksityiskohta oli myös viljelyalueen aitaaminen, jolla estetään jänisten aiheuttamat satovauriot.”

Teksti: Maija Holma
Kuvat: Maija Holma ja Lauri Helle

Tutustuminen Kilpiän luomutilan peltometsäviljelyyn

Teksti  ja kuvat: Maija Holma / Jalotus ry

Sain kutsun Kilpiän luomutilalle Lohjalle, tunnelmalliseen Töllin kylään tuulisena lokakuun lauantaina 16.10.2021. Vierailulla pääsin tutustumaan Kilpiän tilan emännän Iiris Mattilan johdolla tilan peltometsäviljelyn kokeiluihin. Tilalla vieraili myös Ammattiopisto Livian Tuorlan yksikön puutarhatuotannon ja luonto- ja ympäristöalan opiskelijoita. Vierailu oli osa Livian metsäpuutarha-kurssia. Kurssin opettaja, Juha Ujula, on yksi Suomen kokeneimmista metsäpuutarhojen asiantuntijoista. 

Iiris Mattila haaveilee puupeitteisestä suojavyöhykkeestä virtaveden rannalla.

Taustalla näkyy pitkä korkeuskäyrien ja keyline-periaatteen mukaan istutettu puukujanne.

Kilpiän luomutilan nettisivuilla toimintaa kuvataan näin: “Kilpiän luomutila on yksityinen tutkimus- ja koetila, joka rahoittaa toimintansa luomuviljan ja -hedelmien viljelyllä, kestävällä metsätaloudella sekä neuvonta- ja  opetuspalveluin. Pääasialliset ruokatuotteemme ovat luomuruis ja -kaura, jotka myydään suoraan suuremmille jalostajille. Omena- ja päärynätarhojen tuotanto on vasta kasvussa. Tulevina vuosina omenat markkinoidaan itsepoimintatapahtumien ja torimyynnin kautta.”

Tilan aurinkoinen emäntä Iiris Mattila esitteli mielenkiintoisia peltometsäviljelyn kokeiluja. Tilalta löytyy hedelmätarha ja pitkä puukujanne, joka halkoo avointa peltomaisemaa. Puukujanne tehtiin estämään sekä tuulen että veden aiheuttamaa eroosiota jyrkässä tuulisessa rinnemaastossa. Pellolla seistessäni huomasin selkeästi eron tuulisuudessa puukujanteen vieressä; puukujanne antoi suojaa tuulelta, kun taas kujanteen aukkopaikalla tuuli puhalsi kylmästi. Iiris Mattilan mukaan puusto antaa tuulisuojaa kymmenkertaisesti puun korkeuteen nähden.

Peltometsäviljelyllä on monenlaisia hyötyjä:

  • Parantaa viljavuutta
  • Vähentää eroosiota
  • Hillitsee ravinteiden huuhtoutumista
  • Suojelee vesistöjä
  • Lisää monimuotoisuutta ja maiseman kauneutta
  • Lisää hiilensidontaa sekä kasvillisuuteen että maahan

Hedelmätarhassa on 300 kahdeksanvuotiasta omenapuuta, 200 itse vartettua kaksivuotiasta päärynäpuuta, hernepensaita välikasvina ja typensitojina sekä uusimpina tulokkaina hasselpähkinöitä. Aidatun hedelmätarhan jatkeena on vuonna 2019 istutettu tyrnikujanne. Iiris Mattilan mukaan eniten hankaluuksia ovat hedelmätarhassa aiheuttaneet taimia syövät myyrät. Lisäksi alueella liikkuvien peurojen vuoksi hedelmätarha on aidattu korkealla riista-aidalla. 

Haaveena on perustaa tilalle puustoinen suojakaista laakson pohjalla virtaavan joen rantaan. Virtavesien eliöstölle on tärkeää, että vesistön varsi on puustoitettu. Näin eliöstölle on tarjolla varjostusta, kariketta ja suojapaikkoja.

Maatalouden tukiehdot aiheuttavat päänvaivaa peltometsäviljelyssä. Tukiehdot ovat tiukkoja puuston suhteen, eli tukioikeudellisella pellolla puuston laatu, määrä ja sijoittelu on hyvin rajoitettua. Pelloilla saa olla hedelmäpuita tietty määrä hehtaaria kohden, ja jos tilalla on taimisto, myös puuntaimia saa olla. Suojakaistoilla ei enää nykyään hyväksytä puupeitteisyyttä, vaikka vielä 90-luvulla se oli sallittua. Peltometsäviljelyn hyödyt ympäristölle tulisi ymmärtää myös tukiehtoja laadittaessa.

Kaunis amfiteatteria muistuttava hedelmätarha perustettiin tilakeskuksen viereiselle jyrkälle rinnelohkolle estämään ravinteiden huuhtoutumista ja eroosiota.

 

Kilpiän tilalla pellolle mennään paripyörin varustetulla traktorilla, jotta estetään maan tiivistyminen.

 

Jalopähkinän ihmettelyä.

 

Omien taimien kasvatus säästää rahaa, mutta taimet täytyy suojata tuhoeläimiltä. Tässä kasvamassa mm. aprikoosin ja punatammen taimet.

Juha Ujula esittelee kätevää tekniikkaa korkeuskäyrien löytämiseksi maastosta.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Iiris Mattila & Juha Ujula kertovat puukujanteiden myönteisistä ympäristövaikutuksista.

 

 

 

 

 

 

 

 

Pieni itsevetävä niittokone on kätevä hedelmätarhan apuväline.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Lisätietoa: 

Iiris Mattilan blogiteksti hedelmätarhasta https://kilpiantila.fi/safety-first/Iiris Mattilan blogiteksti luomupähkinän viljelyn kiemuroista https://kilpiantila.fi/saako-olla-suomalaista-pahkinaa/ Peltometsäviljelyn seminaari 17.6.2019 https://carbonaction.org/fi/materials/agrometsatalouden-perusteita-mita-on-peltometsaviljely/

 

« Older posts

© 2022 Jalotus

Theme by Anders NorenUp ↑