fbpx

Kategoria: Jalotus_Raki (Page 2 of 3)

Tutustuminen Kilpiän luomutilan peltometsäviljelyyn

Teksti  ja kuvat: Maija Holma / Jalotus ry

Sain kutsun Kilpiän luomutilalle Lohjalle, tunnelmalliseen Töllin kylään tuulisena lokakuun lauantaina 16.10.2021. Vierailulla pääsin tutustumaan Kilpiän tilan emännän Iiris Mattilan johdolla tilan peltometsäviljelyn kokeiluihin. Tilalla vieraili myös Ammattiopisto Livian Tuorlan yksikön puutarhatuotannon ja luonto- ja ympäristöalan opiskelijoita. Vierailu oli osa Livian metsäpuutarha-kurssia. Kurssin opettaja, Juha Ujula, on yksi Suomen kokeneimmista metsäpuutarhojen asiantuntijoista. 

Iiris Mattila haaveilee puupeitteisestä suojavyöhykkeestä virtaveden rannalla.

Taustalla näkyy pitkä korkeuskäyrien ja keyline-periaatteen mukaan istutettu puukujanne.

Kilpiän luomutilan nettisivuilla toimintaa kuvataan näin: “Kilpiän luomutila on yksityinen tutkimus- ja koetila, joka rahoittaa toimintansa luomuviljan ja -hedelmien viljelyllä, kestävällä metsätaloudella sekä neuvonta- ja  opetuspalveluin. Pääasialliset ruokatuotteemme ovat luomuruis ja -kaura, jotka myydään suoraan suuremmille jalostajille. Omena- ja päärynätarhojen tuotanto on vasta kasvussa. Tulevina vuosina omenat markkinoidaan itsepoimintatapahtumien ja torimyynnin kautta.”

Tilan aurinkoinen emäntä Iiris Mattila esitteli mielenkiintoisia peltometsäviljelyn kokeiluja. Tilalta löytyy hedelmätarha ja pitkä puukujanne, joka halkoo avointa peltomaisemaa. Puukujanne tehtiin estämään sekä tuulen että veden aiheuttamaa eroosiota jyrkässä tuulisessa rinnemaastossa. Pellolla seistessäni huomasin selkeästi eron tuulisuudessa puukujanteen vieressä; puukujanne antoi suojaa tuulelta, kun taas kujanteen aukkopaikalla tuuli puhalsi kylmästi. Iiris Mattilan mukaan puusto antaa tuulisuojaa kymmenkertaisesti puun korkeuteen nähden.

Peltometsäviljelyllä on monenlaisia hyötyjä:

  • Parantaa viljavuutta
  • Vähentää eroosiota
  • Hillitsee ravinteiden huuhtoutumista
  • Suojelee vesistöjä
  • Lisää monimuotoisuutta ja maiseman kauneutta
  • Lisää hiilensidontaa sekä kasvillisuuteen että maahan

Hedelmätarhassa on 300 kahdeksanvuotiasta omenapuuta, 200 itse vartettua kaksivuotiasta päärynäpuuta, hernepensaita välikasvina ja typensitojina sekä uusimpina tulokkaina hasselpähkinöitä. Aidatun hedelmätarhan jatkeena on vuonna 2019 istutettu tyrnikujanne. Iiris Mattilan mukaan eniten hankaluuksia ovat hedelmätarhassa aiheuttaneet taimia syövät myyrät. Lisäksi alueella liikkuvien peurojen vuoksi hedelmätarha on aidattu korkealla riista-aidalla. 

Haaveena on perustaa tilalle puustoinen suojakaista laakson pohjalla virtaavan joen rantaan. Virtavesien eliöstölle on tärkeää, että vesistön varsi on puustoitettu. Näin eliöstölle on tarjolla varjostusta, kariketta ja suojapaikkoja.

Maatalouden tukiehdot aiheuttavat päänvaivaa peltometsäviljelyssä. Tukiehdot ovat tiukkoja puuston suhteen, eli tukioikeudellisella pellolla puuston laatu, määrä ja sijoittelu on hyvin rajoitettua. Pelloilla saa olla hedelmäpuita tietty määrä hehtaaria kohden, ja jos tilalla on taimisto, myös puuntaimia saa olla. Suojakaistoilla ei enää nykyään hyväksytä puupeitteisyyttä, vaikka vielä 90-luvulla se oli sallittua. Peltometsäviljelyn hyödyt ympäristölle tulisi ymmärtää myös tukiehtoja laadittaessa.

Kaunis amfiteatteria muistuttava hedelmätarha perustettiin tilakeskuksen viereiselle jyrkälle rinnelohkolle estämään ravinteiden huuhtoutumista ja eroosiota.

 

Kilpiän tilalla pellolle mennään paripyörin varustetulla traktorilla, jotta estetään maan tiivistyminen.

 

Jalopähkinän ihmettelyä.

 

Omien taimien kasvatus säästää rahaa, mutta taimet täytyy suojata tuhoeläimiltä. Tässä kasvamassa mm. aprikoosin ja punatammen taimet.

Juha Ujula esittelee kätevää tekniikkaa korkeuskäyrien löytämiseksi maastosta.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Iiris Mattila & Juha Ujula kertovat puukujanteiden myönteisistä ympäristövaikutuksista.

 

 

 

 

 

 

 

 

Pieni itsevetävä niittokone on kätevä hedelmätarhan apuväline.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Lisätietoa: 

Iiris Mattilan blogiteksti hedelmätarhasta https://kilpiantila.fi/safety-first/Iiris Mattilan blogiteksti luomupähkinän viljelyn kiemuroista https://kilpiantila.fi/saako-olla-suomalaista-pahkinaa/ Peltometsäviljelyn seminaari 17.6.2019 https://carbonaction.org/fi/materials/agrometsatalouden-perusteita-mita-on-peltometsaviljely/

 

Vierailu Luomuosuuskunta Oma Maalle 7.4.2021

Jalotuksen nelihenkinen porukka pääsi tutustumaan luomuosuuskunta Oma Maan toimintaan Lassilan tilalla Tuusulassa keväisenä huhtikuun keskiviikkona. Oma Maa on Suomessa ainutlaatuinen ruokaosuuskunta. Se sekä viljelee että jalostaa ruokaa jäsenilleen ja pyrkii näin tuottamaan vuoden ympäri syötävää. Oma Maan visio on olla esimerkkinä siitä, miten ruokaa tuotetaan kestävästi, laajasti ja paikallisesti.

Meitä olivat vastassa Oma Maan tuottajajäsenet Ulla Pulkka ja Ruby van Der Vekken. Myös Lassilan tilan viljelijä Jukka Lassila kävi kertomassa tilan toiminnasta. Tunnelmallinen tapaaminen alkoi tilan grillikodasta, jossa saimme nauttia nuotion lämmöstä. Kiersimme tilalla ja näimme metsäpuutarhan, kasvihuoneet, kompostiauman sekä uuden hienon taimipottikoneen.

Osuuskunta on perustettu vuonna 2009, ja kumppanuusmaatalouteen perustuva tuotantomalli alkoi 2014. Ruokakasseja toimitetaan noin 100 kpl, mutta osuuskunnassa on jäseniä yli 200.

Ruokaa osuuskunnalle viljelee kaksi tilaa Tuusulassa: Lassilan ja Kaukon luomutilat. Viljapellot, vihannesten avomaaviljely, metsäpuutarha, kasvihuone, mehiläispesät ja kanat mahdollistavat noin 100 kotitalouden ruokkimisen.

Lassilan tilalla on mielenkiintoinen ravinnekierrätysratkaisu. Vihannesviljelyn lannoitteeksi käytetään omaa kompostia, johon kerätään läheisen järven siivoamisesta hoitokalastusjätteitä ja järviruokoa. Lisäksi kompostiin sekoitetaan erilaisia lantalajeja: hevosenlantaa lähitilalta sekä oman tilan maatiaislehmien ja kanojen lantaa. Kompostiauma seisoo tukevasti asfaltoidulla kentällä. Ylivuotinen komposti levitetään peltoon kesällä.

Jalotus ry:n luova päällikkö Anna Evilä vaikuttui yhteisön visiosta: “Omalla Maalla uskotaan siihen, että elämäntavan muuttaminen ja kestävän murroksen toteuttaminen lähtee ruuantuotannon muuttamisesta. Ihmiset lähelle ruokaa ja ruoka lähelle ihmistä.”

Puutarhuri-työnjohtaja Marju Kortemäki ihaili ravinnekierrätyksen moninaisuutta: jätteeksi mielletyt “roskakalat” ja järviruoko ovatkin arvokasta raaka-ainetta kompostiin. Vain mielikuvitus on rajana, kun erilaisille hankalille jutuille ruvetaan miettimään jalostusmahdollisuuksia.

Ravinnekierrätyshankkeemme viljelykoordinaattori Maija Holma oli vaikuttunut jakelukokonaisuudesta ja kasvihuoneista: “Huimaa edes ajatella, miten paljon työtä tuotteiden jalostus tilalla teettää. Omalla maalla on kunnianhimoinen tavoite, kun pyrkivät tuottamaan koko ruokaympyrän sisällön jäsenilleen. Kasvihuone banaanipuineen oli eksoottinen kokemus.”

Teksti: Maija Holma

Yhteisöviljelmän opit kasvukaudelta 2020

Jalotus ylläpitää ja kehittää kartanolla yhteisöviljelmää, jossa nimensä mukaisesti viljellään ruokaa yhdessä. Yhteisöviljely on yksi Jalotuksen toiminnan kruunujalokivistä, kiitetty ja onnistunut toteutus. Viljelmä tuottaa iloa viljelijöille ja kartanon kävijöille. Nyt on aika summata kasvukauden 2020 opit seuraavaa kautta varten. 

Yhteisöviljelmälle loihdittiin tänä vuonna kaunis ja runsas puutarhakasvien rykelmä, joka tuotti silmäniloa kartanon kävijöille, monimuotoisuutta alueen eliöstölle ja terveellistä ruokaa yhteisöviljelmän jäsenille.

Continue reading

« Older posts Newer posts »

© 2021 Jalotus

Theme by Anders NorenUp ↑