Listasin 9 asiaa, joista en anna periksi ekotaloni suunnittelussa

Keravan asuntomessualue Kivisillan infrarakennusvaihe etenee. Minunkin tontille kulkee jo tie pellon poikki. Tämä on laittanut vauhtia myös oman ekotaloni suunnitteluun. Koska rakennushankkeeni on uniikki, listaan tässä blogisarjani toisessa osassa 9 asiaa talon suunnittelun lähtökohdiksi

Juuri nyt rakennushankkeeni on vaiheessa, jossa talo pitää suunnitella perustuksia myöten. Taloa ei voi suunnitella yksin. Löysin arkkitehti Johanna Hyrkkään yhteisen tuttavamme kautta. Johanna on kestävän rakentamisen innovaattori ja intohimoinen savirakentamisen sekä kiertotalouden puolestapuhuja. Johanna kehittää muun toimintansa ohessa teolliseen tuotantoon soveltuvaa kevytsavimateriaalia Aalto-yliopiston väitöskirjatutkijana. 

Olemme tavanneet kesän aikan muutamaan otteeseen.Minulla on täysi luotto Johanna osaamiseen ja tyyliin. Meillä on myös hyvä yhteinen sävel ja mukavaa yhdessä. Suunnittelu on alkanut arvo- ja haavekeskusteluilla sekä niiden asioiden päättämisellä, joista rakentamisessa ei anneta periksi.

Pyrimme säilyttämään mahdollisimman suuren osan tontista luonnontilaisena. Perustukset tehdään keveinä minimoiden niiden vaikutus pintavesien kulkuun tontilla. Rakentaminen sovitetaan olemassa olevaan puustoon ja puita kaadetaan mahdollisimman vähän. Talossa hyödynnetään maksimaalisesti erilaisia passiivisia ratkaisuja asemoimalla talo ilmansuuntien ja auringonvalon mukaan optimaalisesti. Rakennusmassan sijoittelulla voidaan myös luoda tontille erilaisia pienilmastoja ja ulkotiloja. Luontoa tuodaan sisälle sijoittamalla ikkunat harkiten, sillä haluan nähdä ikkunoista kauas ja luontoon.

Lämpöenergian kulutuksen minimoimiseksi haluan taloon juuri sopiva määrä neliöitä, en yhtään liikaa. Karsin mielummin tavaroistani kuin lämmitän säilytys- tai hukkaneliöitä. Erikoisen haasteen neliömäärään luo se, että lasten huoneet ovat joka toinen viikko tyhjillään. Miten ratkaisemme sen, etteivät huoneet seiso tyhjänpanttina ja kuluta lämpöenergiaa turhaan? Haluan myös, että asuminen avautuu lämpimänä kautena viherhuoneita ja sisäpihatiloja hyödyntäen ulos. Kylmällä kaudella oleskelu ja omavaraviljely keskittyvät rakennuksen sisään.

Rakennusmateriaaleista kiehtovat vanhat, paksut hirret ja lattialankut sekä savi ja olki. Kivisillan tontit sijaitsevat upealla savimaalla, joten pääsemme hyödyntämään todellista paikallismateriaalia. Mielessäni herään jo kauniisti savirapatusta makuuhuoneestani metsänäkymään ja syön aamupalani vehreällä sisäpihalla. 

Kokosin listan unelmieni talon suunnittelun lähtökohdiksi. Näistä yhdeksästä asiasta en aio joustaa ellei ole aivan pakko:

  1. Asumisesta koituu mahdollisimman vähän harmia luonnolle ja ilmakehälle.
  2. Talo on laadukas, terveellinen, pitkäikäinen ja kaunis.
  3. Tontilla tehdään mahdollisimman vähän maanmuokkausta ja puiden kaatoja. Talo seisoo pilareiden päällä.
  4. Talo ei ole liian suuri eikä liian pieni (20 – 25 neliötä / hlö).
  5. Rakennusmateriaalit ovat luonnonmukaisia ja sitovat hiiltä. Kierrätysmateriaaleja hyödynnetään mahdollisimman paljon. 
  6. Rakennusprojekti edesauttaa osaltaan ekologisen rakentamisen yleistymistä. Projekti dokumentoidaan tarkasti.
  7. Talossa ja pihalla hyödynnetään kekseliäitä ratkaisuja, jotka ohjaavat kestävästi elämiseen.
  8. Mahdollisimman suuri osa jätteistä, käymäläjätteistä ja harmaista vesistä käsitellään tontilla. 
  9. Mahdollisimman paljon sähköä tuotetaan tontilla.

Seuraavaksi suunnittelukeskustelut jalottuvat konkreettisiksi rakennusratkaisuiksi ja talotekniikkavalinnoiksi. Tämän jälkeen Johanna piirtää ensimmäiset kuvat talosta.  On jännittävää, millaisiksi toiveet konkretisoituvat arkkitehdin työpöydällä ja mikä kaikki on oikeasti mahdollista toteuttaa. 

Lue lisää ekorakentamisesta Ekorakentajan oppaasta   

Anna Evilä

Kirjoittaja on mahdollisimman ekologista taloa ja pihaa rakennuttava nelikymppinen, kahden alakoululaisen yhteishuoltajuusäiti, jolla on ei saman katon alla asuva elämänkumppani sekä elämäntyö kestävän elämän yhteisö Jalotuksen perustajana ja kehittäjänä.

Haluaisitko sinä tai yrityksesi olla mukana hankkeessa?
Ota yhteyttä: anna.evila@jalotus.fi 

Blogisarjan aikaisemmat osat