Ajatella, jos ahvenia voisi kasvattaa omalla pihallaan kaupungissa. Ja ajatella, jos ahvenien avulla voisi kasvattaa minttua ja munakoisoa. Voi, ja on kasvatettukin. Menetelmää kutsutaan kiertovesikasvatukseksi.

Kiertovesikasvatusta on pilotoitu Keravan kartanolla kahden kesän ajan. Kiertovesiviljelyn kokeilu on osa Jalotuksen ravinnekierrätyshanketta. Kolmevuotisen hankkeen rahoittaa ympäristöministeriö. Miten kiertovesikasvatus sitten käytännössä toimii?

Kiertovesikasvatuksessa tai kiertovesiviljelyssä (eng. aquaponics = aquaculture l. kalankasvatus + hydroponics l. vesiviljely) kalankasvatus yhdistetään kasvien vesiviljelyyn tavalla, joka hyödyntää molempien menetelmien parhaita puolia ja karsii huonot miltei kokonaan. Kalat ja kasvit elävät symbioottisessa suhteessa: ne kasvavat yhdessä ja hyötyvät toisistaan. Tämä symbioosi on hyväksi myös ympäristölle: vettä säästyy eikä jätevesiä synny juuri lain. Kalojen ja kasvien suljetussa kiertovesijärjestelmässä kalojen ulosteet, jotka kalanviljelyssä saastuttavat vettä nopeasti, muuttuvat kasveille käyttökelpoiseksi ravinteeksi. Tämä perustuu typen kiertoon.

Perinteisessä kalankasvatuksessa syntyy typpeä veteen sekä kalojen ulosteista että syömättä jääneestä kalanruoasta. Veteen muodostuu ammoniakkia, joka on suurina määrinä myrkyllistä kaloille. Perinteisessä kalankasvatuksessa vettä vaihdetaan jatkuvasti tämän välttämiseksi. Mutta kiertovesikasvatuksessa vettä ei vaihdeta, vaan se ohjataan kasvien kasvualtaisiin. Siellä elävät luonnolliset bakteerit muuttavat ammoniakin ensin nitriitiksi ja sitten nitraatiksi, jota kasvit käyttävät ravintonaan. Puhdistunut vesi palautuu kaloille, ja kierto jatkuu. Oheinen kuva havainnollistaa tätä typen kiertoa vedessä.

Miten kiertovesikasvatusjärjestelmä sitten rakennettiin Keravan kartanolle?

”Kartanon navetan päätyyn rakennettiin 2019 kasvihuone, jonne sijoitettiin kalojen ja kasvien vesialtaat ja vedenkierrätysjärjestelmä”, Jalotuksen ravinnekierrätyshankkeen työnjohtaja Marju Kortemäki kertoo.

Kalastusmestari Matti Juntunen ohjeisti ja neuvoi, ja talkoolaiset ideoivat ja rakensivat paikalle sopivat altaat ja tekniset järjestelmät. Kalaksi valittiin kansalliskala ahven, joka sietää myös lämmintä vettä.

 

Kaikki alkoi mainiosti. Sitten tuli takaisku. Huolellisesti hoidetut ahvenet kuolivat.

”Eläinlääkärin tutkimuksissa kävi ilmi, että kaloissa oli sisäloisia, jotka ne olivat saaneet pyyntijärvestään. Osa kaloista oli myös vahingoittunut katiskassa.”

Takaiskusta opittiin.

”Kalat kannattaa pyydystää katiskalla, kun vedet ovat viileät, ja kuljettaa hyvin happipitoisessa vedessä mahdollisimman pian altaaseen.”

Ja vaikka kaiken tekisi mahdollisimman huolellisesti, yllätyksiin on syytä varautua.

” Niitä tulee aina elävien olentojen kanssa työskenneltäessä”, Kortemäki huomauttaa.

Kiertovesikasvatusjärjestelmän tekniikkaa on sitäkin hiottu yrityksen ja erehdyksen kautta. Kokemuksen kautta on opittu esimerkiksi se, että vuorovesialtaan lapon eli vettä altaasta toiseen juoksuttavan putken on viivytettävä vettä altaassa riittävän pitkään, jotta kasvit ehtivät saada vedestä ravinteensa ja puhdistaa sen.

Entäpä sitten ne kasvit? Mitä kaikkea keravalaistuneiden ahvenien avulla kartanolla kasvatettiin?

”Yrteistä etenkin sitruunamelissa ja aina reipas piparminttu viihtyivät hyvin vesiviljelyssä”, Marju Kortemäki kertoo.

Todellinen yllättäjä oli munakoiso.

”Se innostui kasvattamaan hienot hedelmät ja mahtavat juuret! Vesimeloni taas ei tykännyt olostaan ja mansikalla kasvoivat vain lehdet ja juuret. Yksi isoimmista ahaa-elämyksistä kiertovesikasvatuksessa onkin ollut se, miten uskomaton kasvualusta sepeli on.  Lisäksi tarvitaan vain ripaus kalankakkaa, happea ja aurinkoa!”

Kartanon ahvenet ja munakoisot ovat herättäneet odotetusti kiinnostusta.

”Moni on käynyt tutustumassa järjestelmään. Yksi suurimmista ihmetyksen aiheista on ollut se, ettei kasveilla ole multaa. Sekin on hauskaa, kun ihmiset kurkistavat kala-altaaseen ja kiljaisevat: Siellä on kaloja!”, Kortemäki kertoo. ”Osa on ruvennut heti miettimään oman järjestelmän rakentamista.”

Aina reipas piparminttu viihtyy hyvin vesiviljelyssä. Mutta todellinen yllättäjä oli munakoiso.

Mitä kiertovesikasvatuksen aloittaminen omassa kodissa sitten vaatisi? Missä kaloja ja kasveja voisi kasvattaa omaan käyttöön? Melkein missä vaan. Järjestelmän voi rakentaa ulos, jolloin kaloja ja kasveja voi viljellä sulan veden aikaan keväästä syksyyn. Kala- ja kasvialtaat voi rakentaa myös puolilämpimään autotalliin, jolloin kalaa voi kasvattaa ympärivuotisesti. Kaloja voi kasvattaa myös sisällä akvaarion kokoisessa laitoksessa. Tai päällekkäin kasatuissa IBC-konteissa.

”Toteutus on vapaa, samoin tyyli”.

Voisiko kiertovesikasvatus toimia kuluttajakäytössä?

”Se on yksi mahdollisuus tuottaa ruokaa itselleen ja perheelleen”, Jalotuksen ravinnekierrätyshankkeen työnjohtaja Marju Kortemäki sanoo.

Pienimuotoinenkin ruoan kasvattaminen omaan käyttöön lisää puhtaan lähiruoan tuotantoa.

”Vesiviljely on oma lajinsa, ja siihen pitää paneutua. Tietoa on hyvä hakea kirjallisuudesta, netistä ja muilta vesiviljelyjärjestelmän rakentajilta. Kalojen huolellinen hoitaminen vaatii sitoutumista: lämpötilan ja happimäärän jatkuvaa seurantaa.”

Työ palkitsee kuitenkin tekijänsä.

“Tieto ja ymmärrys järjestelmästä kasvavat ajan kanssa. Ja laadukas itsetuotettu ruoka palkitsee vaivannäön.”

Voisiko kiertovesikasvatus edistää kiertotaloutta? Voisi, Jalotuksen ravinnekierrätyshankkeen työnjohtaja Marju Kortemäki katsoo.

”Pienimuotoinenkin ruoan kasvattaminen omaan käyttöön lisää puhtaan lähiruoan tuotantoa ja ruokaomavaraisuutta. Suljettu kiertovesijärjestelmä ei tuota jätettä eikä rehevöitä vesiä, sillä sen ravinnepitoinen huuhteluvesi voidaan käyttää vaikkapa kasvien kasteluun.”

Lisäksi tulee kasvun ihme.

”Kalankasvatus on todella jännittävää! Kun järvestä saatiin nopeasti ahvenia, joista suurin osa jäi myös henkiin ja vahvistui, tunsimme ymmärtäneemme jotakin”, Jalotuksen ravinnekierrätyshankkeen työnjohtaja Marju Kortemäki sanoo.

”Eläinten ja rehevien yrttien kasvun seuraaminen on ihastuttavaa. Se lisää ymmärrystä ruoantuotannosta ja siitä, miten arvokasta ja työlästä on kasvattaa ravintoa itselleen ja perheelleen.”

Lisätiedot:
Marju Kortemäki, työnjohtaja, Jalotuksen ravinnekierrätyshanke
marju.kortemaki(at)jalotus.fi
040 536 2567‬