Uusilla ruoantuotantotavoilla voidaan ratkaista ympäristöongelmia, lisätä luonnon monimuotoisuutta, sitoa hiiltä maaperään ja tuottaa samalla hyvää ja terveellistä lähiruokaa.

Keravan kartanolla tutkitaan uudenlaista ruoantuotantomallia: kumppanuusviljelyä. Tätä varten Jalotus ry on vuokrannut Keravan kaupungilta 3,7 hehtaaria peltoa, joka sijaitsee Keravan kartanon välittömässä läheisyydessä navetan takana. Vuokrasopimus on tällä hetkellä tehty vuoden 2021 loppuun. Peltoalueelle kohdistuu kaupungin kasvamisen ja uuden asuinalueen rakentamisen vuoksi erilaisia rasitteita kuten maalämpökaivokentän rakentaminen, varaus uudelle meriviemärille sekä kevyen liikenteen väylän rakentaminen. Toimintojen yhteensovittaminen vie aikaa ennen kuin vuokrasopimus pystytään uusimaan, mutta työssä ollaan jo hyvässä vauhdissa.

Kumppanuusviljelyä tutkitaan ja suunnitellaan parhaillaan ympäristöministeriön ravinnekierrätyshankkeen rahoituksella. Kartanon pelloilla saatetaan tuottaa tulevaisuudessa lähiruokaa lähiseudun asukkaille luonnonmukaisesti uudistavan viljelyn periaattein. Pelto kytkeytyy Keravalle vuonna 2024 valmistuvaan asuntomessualueeseen.

Kumppanuusviljely on uusi ja yhteisöllinen tapa tuottaa ruokaa. Mallissa yhdistyy ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys. Kumppanuusmallissa ruoan tuottaja ja kuluttaja toimivat läheisessä yhteistyössä ja jakavat tuotannon riskin. Kumppanuus perustuu siihen, että kuluttaja tietää tarkalleen, missä ja miten ruoka on tuotettu. Kuluttajalla on lisäksi mahdollisuus päästä halutessaan osallistumaan tuotantoprosessiin konkreettisesti sekä suunnitteluvaiheessa että tekemällä talkootöitä viljelmillä.

Kartanon mahdollisuudet kumppanuusviljelyssä

Keravan kartanolla on erittäin hyvät edellytykset kumppanuusviljelylle. Kartanon välittömään läheisyyteen alkaa rakentua uusi asuinalue vuonna 2024. Rakentaminen alkaa asuntomessualueella, joka tuo tullessaan n. 800 uutta asukasta eli paljon mahdollisia kumppanuusviljelmän jäseniä. Kaikkiaan kartanon ympäristöön odotetaan muuttavan tulevan vuosikymmenen aikana n. 3500 uutta asukasta.

Sijainniltaan alue on erittäin hyvä, sillä kartanolle pääsee helposti ympärysseuduilta: Keravalta, Vantaalta, Sipoosta, Tuusulasta ja Järvenpäästä. On odotettavissa, että julkisen liikenteen yhteydet paranevat asuntomessualueen valmistuessa. Kartanon alueella toimivalla Jalotuksella on kokemusta yhteisöviljelmän pyörittämisestä, joten askel kohti suurempaa mittakaavaa on hyvin pohjustettu – niin puutarha-alan tietotaidon kuin yhteisöllisyyden näkökulmasta.

Kartanon alueella on olemassa paljon infraa, jota voidaan hyödyntää kumppanuusviljelyssä. Vihannesten käsittelytilat eli kauppakunnostus- ja varastointitilat löytyvät pellon vierestä, ja kastelu onnistuu joko vesijohtovedellä, navetan katolta kerätyllä sadevedellä tai Keravanjoesta pumppaamalla. Lisäksi kartanon navettaan rakennetaan keväällä 2021 sisäviljelylaitteisto, jota voidaan käyttää taimien esikasvatuksessa.
Pellon suunnittelussa ja kumppanuusviljelyn toteutuksessa hyödynnetään ympärysseudun toimijoiden yhteistä osaamista. Työhön etsitään paraikaa myös yhteistyökumppaneita.

Peltotyöryhmät

Peltohankkeen suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa kaksi työryhmää:

  • Ryhmä 1 tekee viljelysuunnitelmat tuleville vuosille ja vastaa viljelyn aloittamisen edellyttämistä käytännön toimista. Ensimmäiset kaksi (2) vuotta viljellään maanparannuskasveja ja muita kokeiluita. Tavoitteena, että kumppanuusmaataloustoiminta alkaa vuonna 2023.
  • Ryhmä 2 etsii resursseja, eli kumppanuusmaataloustoiminnan perustamiseen ja viljelyn aloittamiseen tarvittavia henkilöitä ja rahoitusta sekä vastaa Keravan kaupungin ja muiden yhteistyökumppaneiden välisen työn koordinoinnista.

Mitä kumppanuusviljely tarkoittaisi käytännössä?

Kerromme tässä näkemyksiämme siitä, miten kumppanuusviljely voitaisiin aloittaa kartanolla, mikäli Keravalla päätettäisiin siihen ryhtyä.

Kumppanuusviljelyyn siirryttäisiin vaiheittain

Ensimmäisessä vaiheessa pellolla voitaisiin viljellä viherlannoitusnurmea. Sen tarkoitus on sitoa maahan typpeä ja parantaa maan rakennetta, torjua rikkakasveja ja toimia myös lampaiden laidunmaana. Pellon reunamille kylvetty kukkakaista houkuttelisi paikalle pölyttäjiä ja lisäisi luonnon monimuotoisuutta. Maanmuokkauksessa noudatettaisiin uudistavan viljelyn periaatteita, eli käytettäisiin minimimuokkauksia, jotta maan eliöstö ei häiriinny, viljelymaa ei tiivisty ja ravinnehuuhtouma vesistöihin minimoidaan. Nurmiviljely jatkuisi parin vuoden ajan. Tämän jälkeen voitaisiin siirtyä seuraavaan vaiheeseen eli kumppanuusviljelyyn ja perustaa monenlaisia vihanneksia tuottava kasvitarha.

Vuosi 2020

Pelto on ollut kesannolla vuoden 2020. Syksyllä 2020 aloitettiin kumppanuusmallin tutkiminen ja seuraavan kevään viljelytöiden suunnittelu. Vuoden 2020 aikana valittiin ensimmäisen vaiheen kasvit pellolle, valittiin viherlannoituskasvusto ja tilattiin siemenet sekä viherlannoituskasvustoa että kukkakaistaa varten. Lisäksi hahmoteltiin kumppanuusmallin ensiaskelia sekä oman yhteisön voimin että yhteistyössä Keravan kaupungin kanssa. Tässä yhteistyötä on tehty myös Vantaalla toimivan ruoka-osuuskunnan Kaupunkilaisten oman pellon hallituksen puheenjohtajan Olli Revon kanssa.

Vuosi 2021

Vuonna 2021 aloitetaan viherlannoitusnurmen viljely. Pellon muokkaukset ja viherlannoitusnurmen kylvöt teetetään ostopalveluna. Kukkakaistan kylvö tehdään talkootyönä. Keväällä ja syksyllä järjestetään kaksi peltohankkeen tapahtumaa, joissa kehitetään kumppanuusmallia.

Vuosi 2022

Vuosi 2022 on tämänhetkisten suunnitelmien mukaan maanparannuskasvien ja monimuotoisuuskaistan toinen kasvukausi. Vuonna 2022 suunnitellaan ahkerasti vuotta 2023, jolloin ruoantuotanto voisi alkaa kartanon pellolla kumppanuusviljelymallilla.

Vuosi 2023

Kumppanuusviljelmän ruoantuotanto alkaa*. (*mikäli Keravalla päätetään tähän ryhtyä ja mikäli asuntomessujen infratyöt eivät estä aloitusta)

Keravan kartanon pellolla kasvatetaan yhdessä puhdasta ja terveellistä lähiruokaa keravalaisille ja lähiympäristön asukkaille. Peltotöissä häärii iloinen ja ahkera joukko kaupunkilaisia, joille yhteinen peltomaa on mahdollisuus saada ruokapöytään maan mainioita keravalaisia juurikkaita, mukuloita, vihanneksia, syötäviä kukkia ja yrttejä.

Kiinnostuitko kumppanuusviljelystä?

Herättääkö ajatus keravalaisesta lähiruoan tuotannosta kysymyksiä?

Ota yhteyttä:

Maija Holma
Keravan kartanon viljelykoordinaattori
maija.holma(a)jalotus.fi

Lauri Helle
Jalotuksen ravinnekierrätyshankkeen hankepäällikkö
lauri.helle(a)jalotus.fi