Vierailimme Jalotuksen porukan kanssa Majvikin biodynaamisella tilalla Sipoossa maaliskuisena perjantaina. Tilan isäntä Atte Hermansson ja leipuri Jan Veltman esittelivät meille tilaa ja sen suljettua ravinnekiertoa. Tutustuimme tilan navettaan, kasvihuoneeseen, kellareihin, kauppakunnostustiloihin ja tilapuotiin. Lopuksi kokoonnuimme vielä yhteisen lounaspöydän ääreen.

Pyysimme oppeja puutarhatuotannon koko arvoketjusta oman peltohankkeemme vuoksi. Vierailu liittyi ympäristöministeriön rahoittaman ravinnekierrätyshankkeemme verkostoitumiseen.

Luomuelintarvikkeita ihmisille, rehua ja laitumia eläimille

Majvikin tilalla Sipoossa tuotetaan luonnonmukaisesti Luomu- ja Demeter-sertifioituja elintarvikkeita. Tilan toiminta on monipuolista: sillä harjoitetaan luomukasvi- ja eläintuotantoa sekä luomuelintarvikkeiden valmistusta ja myyntiä. Tilalla tuotetaan myös luomuelintarvikkeita, luomueläinten rehuja ja pidetään yllä laitumia itäsuomenkarjalle.

Kasvintuotanto tilalla on laajaa: luomuviljantuotantoa sekä luomuvihannesten, -marjojen ja -hedelmien avomaa- ja kasvihuonetuotantoa. Tilalle valmistui kesällä 2020 uusi, 105 neliön kokoinen kasvihuone, jossa esikasvatetaan avomaavihannesten taimia ja myöhemmin kesällä tuotetaan tomaatteja ja kasvihuonekurkkua maakosketuksessa.

Suurin peltoala on käytössä monivuotisille heinä-, rehu- ja nurmikasveille, joille on varattu yli kahdeksan hehtaaria. Toisiksi suurin pinta-ala on varattu seoskasvustoille, joissa kasvaa valkuaiskasveja ja viljaa, esimerkiksi härkäpapua ja kauraa. Yksi seoskasvustojen tehtävä maanparannuksen ja rehutuotannon ohella on toimia riistapeltona. Riistapellon tarkoitus on houkutella esimerkiksi peurat syömään riistapellon antimia sen sijaan että eläimet tekisivät tuhoja taloudellisesti merkittävillä vihanneslohkoilla. Vihannesmaata on noin kaksi hehtaaria ja perunapeltoa hehtaari.

Värikkäitä kasviksia ja muhkeita juurikkaita

Tilan avomaavihannestuotanto on monipuolista. On violettina hehkuvia kyssäkaaleja, iloisen värisiä kurpitsoita, rapsakoita pensaspapuja, raikkaita salaatteja, meheviä avomaankurkkuja, porkkanoita sateenkaaren väreissä, muhkeita punajuuria, valtavia palsternakkoja, ihanan aromikkaita mukulasellereitä ja ravintoloiden suosikkeja mustajuuria ja juuripersiljaa – ja paljon muuta.

Tilan tuotteita myydään itsepalveluperiaatteella idyllisessä tilapuodissa. Vihannesten lisäksi puodissa myydään tilan viljatuotteita kuten jauhoja ja hiutaleita. Oman tilan tuotannon ohella puodista voi ostaa muitakin luomuelintarvikkeita, pesuaineita ja talvikaudella luomuhedelmiä sekä muiden tilojen luomuvihanneksia. Joskus tarjolla on myös luomumunia.

Tilapuodin kautta myydään vain osa tilan tuotteista, sillä tilan tuotteita myydään pääkaupunkiseudun ravintoloille (esim. Jord Helsingissä ja Ravintola Tila Sipoossa) sekä lähiseudun steinerkouluille ja -päiväkodeille. Myös Hakaniemen hallin luomupuodissa ja Uudenmaan ruoka -foodhubissa myydään Majvikin tuotteita.

Eläinten lannasta valmistetaan kompostia

Tilakokonaisuuden olennainen osa ovat eläimet, joita biodynaamisen tuotannon ehtojen mukaan tulee ollakin. Majvikissa on itäsuomenkarjaa:12 lehmää ja yksi härkä. Nautojen lisäksi tilalla on siipikarjaa. Tilan ravinnekierto perustuu suurelta osin eläinten lantaan ja siitä valmistettuun kompostiin.

Lantakompostin pääraaka-aine on karjanlanta, jota kertyy pihattonavetan olkikuivitettuun kestopehkuun. Pehku tyhjennetään lantalaan kerran vuodessa. Lantakompostin käsittelyn vaatimukset tiukentuivat muutama vuosi sitten, ja tilan lantalaa täytyi päivittää. Ympäristösäädösten mukaan kompostoitunut pehku määritellään tuoreeksi lannaksi, joten sen käsittelyyn vaaditaan betonipohjainen seinällinen alusta, josta ei synny ravinnehuuhtoumaa ympäristöön. Jos mielii rakentaa uuden lantalan, nykyisten vaatimusten mukaan sen täytyy olla katettu. Majvikissa lantakompostin annetaan muhia vuoden päivät, minkä jälkeen se levitetään keväällä pellolle lannanlevityskärryllä.

Nitraattiasetus määrittelee lantalalle asetetut vaatimukset. Baltic Sea Action Groupin Ravinne ja Energia -sivuilla kerrotaan mukavan yleistajuisesti nitraattiasetuksesta ja lannan käsittelystä

Eläinyksikkö mittaa kestävyyttä

Luonnonmukaisessa tuotannossa lannoitus perustuu eläinten lannan käyttöön ja viherlannoitukseen. Viljelyalan ja karjan määrän tulee olla kohtuullisessa tasapainossa keskenään. Lannan sallittu levitysmäärä on kytketty eläinmäärään, jota mitataan eläinyksiköillä/hehtaari (ey/ha).

  • Nitraattidirektiivin mukaan yläraja on 1,7–2 ey/ha.
  • Luomuliiton viljelyohjeet suosittelevat 1,5 ey/ha, mutta tavoite rehuomavaraisuudesta rajoittaa tuotantoa eniten ja sen mukaan yläraja on korkeintaan 0,8 ey/ha.
  • Ravinnetaseiden kannalta suotuisin eläintiheys voi olla eläinlajista riippuen kuitenkin pienempi, noin 0,4–0,6 ey/ha.
  • Majvikin tilalla eläinyksiköitä on nautakarjan osalta 13 ey eli noin 0,6 ey/ha ja siipikarjan osalta noin 0,42 ey.

Tilalla on siis hyvä tasapaino viljelyalan ja eläinmäärien välillä rehuomavaraisuuden ja ravinnetaseiden kannalta.

Biohiiletys kiinnostaa

Kerroimme Atte Hermanssonille myös omasta toiminnastamme. Erityistä mielenkiintoa herätti biohiiletyskokeilumme. Innovaattori Pekka Koivukunnaksen kehittämät biohiilettimet ovat kartanolla kovassa käytössä nyt kun suunnittelemme ja teemme oman peltomme maanparannustoimia. Atte kiinnostui biohiilen ominaisuuksista ja sen kokeilemisesta myös Majvikin tilalla.

Kokemuksemme Majvikin-vierailulta

Maija, Jalotuksen viljelykoordinaattori:

“Kuuntelin Aten kertomuksia käytännön avomaatuotannosta ja ravinteiden kierrosta korvat vankasti höröllä. Majvikin kokemuksista sain tukea sille, että vihanneslohkoille kannattaa kylvää yksivuotinen nurmi. Uutta tietoa minulle oli se, että jos vihannesalalla on ollut pitkään käytössä sama vanha nurmi, niin ongelmia voivat vihannestuotannossa aiheuttaa juurisepäntoukat. Toukkia voi torjua viljelemällä esimerkiksi kauraa tai sipulia ennen vihannestuotantoa. Oli myös hauska kuulla Majvikin omasta taimimultakokeilusta, tästä kerrommekin toisessa blogikirjoituksessa enemmän. Atte suositteli ottamaan kartanon eläimet osaksi vihannestuotannon viljelykiertoa. Tästä hyötyisivät sekä eläimet että maaperä.”

Marju, Jalotuksen kartanopuutarhuri:

“Ihastuin kovasti kauniisiin ja kuulemma omapäisiin kyyttöihin! Hienoa, että Majvikissa ylläpidetään arvokasta itäsuomenkarjaa. Vierailulta tuli paljon uutta tietoa, jota sulatella.”

Katja, Jalotuksen harjoittelija:

“Paikka oli ihana, paljon mielenkiintoista pällisteltävää. Atte kertoi hyvin kattavasti kaikkea ja Maijalla olikin paljon hyviä kysymyksiä, joihin hän sitten vastaili mielellään. Oli tosi mahtavaa, kun hän kierrätti meitä monessa eri pisteessä mm. kasvihuoneella ja perunakellarissa. Reissun kohokohta taisi olla rapsuttelutuokio lehmien kanssa – olivat aivan hulvattomia tapauksia. Koko retken kruunasi yhteinen ruokailu, joka oli ihanasti järjestetty: palsternakkasosekeittoa ja aivan mahtavaa tuoretta leipää. Pikku putiikki, jossa kävimme lopuksi, oli ihanan symppis.”

Saara-Kaisa, Jalotuksen yhteisöviljelmän jäsen:

“Majvikissa tiivistyi todeksi sellainen maailma, jonka olin kuvitellut telkkariohjelmien takana, jossain kaukana häämöttäväksi unelmaksi. Sain biodynaamisesta viljelystä valtavan paljon tietoa, josta pystyin sisäistämään murto-osan. Vierailumme ajan sain kokea ihmistä, eläintä ja luontoa kunnioittavaa tunnelmaa, yhteisöllinen henki huokui tilalla tapaamistamme ihmisistä. Ostamistani kaurahiutaleista syntyy taivaallinen puuro ja sen jämistä pirun hyviä sämpylöitä.”

Suuret kiitokset Majvikin isännälle Atelle esittelystä ja vierailusta!

Mitä vinkkaisit meille seuraavaksi tutustumiskohteeksi?

Teksti: Maija Holma