Kukapa kävisi tunturipurossa pissalla? Ihan ihmeellinen ajatus, ja kuitenkin käymme tottuneesti vesivessassa, josta tuotokset vilahtavat hetkessä pois silmistä juomapuhtaan veden saattelemana. Kuivakäymälän avulla ravinnepitoiset tuotokset saadaan talteen ja niitä voidaan hyödyntää. Esimerkiksi virtsa on oikein käsiteltynä erinomainen ravinteiden lähde kasveille. Se on typpipitoista, nopeavaikutteista, lähituotettua ja sitä on aina saatavilla. Myös käymälän kuiva-aines on oikeinkäsiteltynä mitä parhain maanparannusaine. Ota kuitenkin huomioon käytössä olevat säädökset kuivakäymälän käytössä. Vertaile eri käymäläratkaisuja ja harkitse millainen ratkaisu käyttöösi sopisi parhaiten. Tässä blogikirjoituksessa kerromme hieman havaintoja, käyttökokemuksia ja haasteita Keravan kartanon huussin käytöstä.
Kartanolla sijaitseva kuivakäymälä on kompostoiva. Erilaisia huussiratkaisuja on tulossa lisää.
Keravan kartanon kuivakäymälät
Keravan kartanolla on tällä hetkellä käytössä yksi kompostoiva Biolanin kuivakäymälä eli huussi. Rakenteilla on toinen huussi, joka rakennetaan kierrätysmateriaaleista Kekkilän kompostoivan kuivakäymäläistuimen ympärille. Lisäksi suunnitelmissa on kehittää keksijä Pekka Koivukunnaksen ideoimaa biohiilettävää kuivakäymälää eteenpäin, kunhan prototyyppi valmistuu.
Kuivakäymälät ovat olennainen osa ravinteiden kierrätystä
Ravinteiden suljetun kierron ja vesistöjen suojelun kannalta kuivakäymälät ovat tärkeässä roolissa. Käymälätuotoksissa on paljon ravinteita, joten niitä kannattaa hyödyntää puutarhassa. Näiden ravinteiden sekoittaminen juomaveteen vesivessassa on aikamoista energian tuhlausta, sillä jäteveden puhdistusprosessi vaatii valtavasti energiaa ja tilaa, ja tuottaa ravinnekuormaa vesistöihin ja hajuhaittoja lähiseudun ympäristöön. Haluamme kartanon alueen ravinteet kiertoon, joten tarjoamme mahdollisuuden käyttää yleisöhuussia.
Erilaisia kuivakäymäläratkaisuja
Kuivakäymälöitä on tarjolla hyvin monenlaisia – on jäädyttävää, tuhkaavaa, haihduttavaa, erottelevaa ja niin edespäin. Kompostoiva kuivakäymälä on meillä ollut toimiva valinta, sillä sen tyhjennysväli on pitkä, ja se ei vaadi päivittäistä tarkkailua. Se ei myöskään tarvitse sähköjä toisin kuin esimerkiksi jäädyttävät, tuhkaavat ja haihduttavat mallit. Työllistävin vaihe kompostoivan kuivakäymälän hoidossa on suotonestesäiliön tyhjennys. Koska kuivakäymälä on Keravan kartanolla yleisökäytössä, virtsaa kertyy paljon ja suotonestesäiliö täytyy tarkistaa ainakin kesäkaudella pari kertaa viikossa. Kompostoituva kuiva-aines tyhjennetään noin kerran tai kaksi kertaa vuodessa. Ensimmäistä kertaa kompostimassaa tyhjentäessäni yllätyin siitä, miten hyvin massa oli kompostoitunut, eikä se haissut yhtään.
Kuivakäymälän suotonestesäiliö.
Virtsan ja suotonesteiden käsittely ja hyödyntäminen
Käymälän nesteitä ei saa suoraan ohjata ympäristöön, vaan ne täytyy joko kerätä säiliöön tai toimittaa jätevedenpuhdistamolle. Erotteleva kuivakäymälä nimensä mukaisesti erottelee virtsan ulosteesta jo heti istuimessa, joten virtsa ja uloste eivät mene samaan säiliöön. Kompostoiva kuivakäymälä tarvitsee kosteutta, joten kompostoivassa mallissa virtsaa ei voi erotella suoraan istuimessa, vaan se kulkeutuu lopulta suotonesteenä erilliseen säiliöön.
Erottelevan kuivakäymälän virtsaa voisi käyttää suoraan lannoitteena (vedellä laimennettuna 1 osa virtsaa ja 9 osaa vettä) esimerkiksi koristekasveilla tai omassa puutarhassa myös hyötykasveilla. Virtsa tulee käyttää lannoitteeksi tuoreeltaan, viimeistään kahden viikon sisällä, muuten se alkaa haista pahalta. Virtsaa ei saa kuitenkaan nykysäädösten mukaan luovuttaa tontin ulkopuolelle lannoitteeksi.
Meidän kompostoivat kuivakäymälät eivät ole erottelevia, joten suotonesteessä on ulosteperäisiä bakteereita. Tästä syystä suotoneste täytyy jälkikäsitellä eli käytännössä seisottaa vuoden ajan tilassa, jossa se ei jäädy ennen kuin sitä voi hyödyntää. Tuoreeltaan suotoneste haisee pahalta, ja sitä ei ole kovin hauska käsitellä, tämä on siis ehkä inhottavin vaihe koko prosessissa. Olemme aloittaneet suotonesteen keräämisen 10-30 litran kanistereihin tänä kesänä, joten pääsemme hyödyntämään käsiteltyä suotonestettä ensi kesänä koristepuutarhassa ja kompostien herätteenä.
Mahdolliset lääkejäämät aiheuttavat huolta virtsan lannoitekäytössä ja suotonesteiden säilytyspulmat vaikeuttavat hyödyntämistä. Haasteet voisi ratkaista suunnittelussa olevalla biohiilettävä huussilla, koska hiiletyksen yhteydessä haitalliset yhdisteet hajoavat varmasti.
Kiinteä kuivakäymäjäte jälkikäsitellään lämpökompostorissa.
Kiinteän kuivakäymäläjätteen käsittely ja hyödyntäminen
Kuivakäymälää käytettäessä täytyy muistaa jokaiselle käyttökerralla lisätä kuiviketta käymäläsäiliöön, jotta kuiva-aines alkaa kompostoitua eikä muutu liian kosteaksi. Kompostoivan kuivakäymälän kiinteä aines siirretään meillä käymälästä lämpökompostoriin jälkikäsittelyyn ainakin vuoden ajaksi. Tämä on tärkeää, jotta haitalliset patogeenit ehtivät hajota. Jälkikäsiteltyä kiinteää ainesta voi käyttää huoletta koristepuutarhassa. Sitä voi käyttää myös viljelyksillä, jos tietää ettei massassa ole haitallisia lääkejäämiä. Yleisökäymälämme kuiva-ainesta ei ole käytetty hyötykasviviljelmällämme, koska haluamme olla varmoja, ettei mahdollisia lääkejäämiä päädy viljelmälle.
teksti: Maija Holma
kuvat: Marju Kortemäki
Lisätietoa:
Yleistietoa huusseista
Suomen vesiensuojeluyhdistysten liitto ry, jätevesiopas: https://vesiensuojelu.fi/jatevesi/jateveden-kasittely/kaymala-ja-pesuvedet-erikseen/vedettomat-kaymalat/
Käymäläseura Huussi ry: https://huussi.net/
Huussituotteiden lannoitekäyttö
Viskari, Honkala, Haapamäki ja Pakula 2018. Virtsa lannoitteena peltoviljelyssä – hyödyt, riskit ja mahdollisuudet. https://www.ym.fi/download/noname/%7BA8A15C6B-4DF0-4205-85DC-0B777FE75672%7D/145884
Råman, Rundqvist ja Lagache 2017. Lantakirja.
