Risuaidan kokoaminen onnistuu kaikilta. Risut ja oksat ladotaan aidantolppien väliin.

Risu- eli lahopuuaidassa puutarhasta väistämättä ylitse jäävät risut, oksat, kannot ja pöllit pääsevät hyötykäyttöön, sillä aita tarjoaa uhanalaisille hyönteisille, siileille ja linnuille elinympäristön ja suojapaikan, joita villistä luonnosta siistitty pihapiiri tarjoaa niukasti. Risuaidalla voi myös rajata pihaa. Keravan kartanolla aita luo yhteisöviljelmälle suotuisan mikroilmaston, kun se vähentää tiestä nousevan pölyn liikkumista alueelle ja estää kosteutta haihduttavan maatuulen tuiverrusta.

Risuaitaa voi käyttää myös kohopenkkinä, kun sen reunat tukee ja sen päälle lisää multaa, ja siitä voi halutessaan tehdä yhtä koristeellisen kuin suosituista ötökkähotelleista.

Aidan rakentaminen aloitetaan valitsemalla sen paikka. Tasainen maasto on kaikkein helpoin risuaidan rakentamiselle. Kartanon viljelmän maa on savista, joten aidan tukipuita täytyy routien jälkeen suoristaa. Aidan paikkaa suunniteltaessa piti ottaa huomioon, ettei rakenna aitaa esimerkiksi kaasuputken tai muun maanalaisen linjan päälle.

Aivan ensimmäiseksi pystytetään aidan tukipuut pareittain siten, että niiden väliin jää noin metrin välinen alue risuille ja oksille. Tukipuut teroitetaan kirveellä ennen niiden junttaamista maahan. Tukipuiden säilyvyyttä voit parantaa hiilettämällä niiden maan sisälle jäävät varret avotulella. Hiiletys hidastaa puun lahoamista. Et siis tarvitse tähänkään kyllästettyä puuta.  Tee rautakangella kuoppa tukipuulle ja junttaa se maahan.

Risuaidan tolppapuut hiilletetään avotulella. Hiiletys suojaa niitä lahoamiselta.

Risuaitaa on kätevintä tehdä samaa tahtia kuin materiaalia pihasta tulee. Silloin risut eivät jää maatumaan ja ruohottumaan välikasoihin. Risuaidan ympäristö kannattaa pitää siistinä, etteivät korkeaksi kasvavat ohdakkeet ja nokkoset pistele risuaidan täydentäjää. Risuaita painuu vähitellen ja sitä täydentää tarpeen mukaan. Osa materiaaleista maatuu muutamissa vuosissa ja osa vuosikymmenissä. 

Risuaidan rakennusta voi kokeilla Jalotuksen talkoissa, joista ilmoitetaan Facebookissa muutaman kerran vuodessa. Risuaitaa voi kartanolla täydentää myös itsenäisesti paikalta löytyvien ohjeiden mukaan. Lisäksi kartanolla puuhaavat ovat saaneet ohjeistuksen viedä työskentelystään ylijääviä oksia suoraan aitaan. Risuaidan rakentaminen on helppoa puuhaa, jossa kädet käyvät ja mieli lepää.

Aloitimme kartanon risuaidan tekemisen kesällä 2019. Haimme FB-ilmoituksella talkoolaisia ja heitä tulikin muutamia paikalle. Muutama osallistuja oli yllättynyt siitä, että risuaita on nimensä mukaisesti risuista ja muusta puutarhan ylijäävästä puutavarasta koottu aita sen sijaan, että olisimme olleet rakentamassa riukuaitaa.

teksti: Marju Kortemäki, editointi Anna Evilä
kuvat: Anna Evilä

Risuaita on yksi Jalotuksen ravinnekierrätyshankkeen toteutuksista. Ravinnekierrätyshankkeen päärahoittaja on Ympäristöministeriö.