Marraskuisena huurteisena aamuna Jalotuksen kolmihenkinen porukka kokoontui Helsinkiin Malmille tutustumaan Perho Liiketalousopiston kestävän kehityksen oppimispeltoon eli Green City Farmiin 8.11.2021. Viljelytoiminnan asiantuntija Heidi Hovi-Sippola esitteli oppimispellon toimintaa. 

Pyysimme oppeja pienimuotoisen puutarhatuotannon ja kumppauusviljelyn parhaista käytännöistä oman peltohankkeemme vuoksi. Vierailu liittyi ympäristöministeriön rahoittaman ravinnekierrätyshankkeemme verkostoitumiseen. 

Nettisivuillaan Green City Farm kertoo toiminnastaan näin:

Green City Farm yhdistää eri aloja kuten kestävää gastronomiaa, matkailua, liiketaloutta ja puutarhatuotantoa. Se edustaa kestävää kaupunkiviljelyä ja tarjoaa puitteet kestävän maan hoidon, monimuotoisuuden ja tuotannon oppimiselle. Pellolla sijaitsee kasvinäytemaa ja pelto opettaa kestävää toimintaa maapallon kantokyvyn rajoissa. Pellolle voi varata peltokierroksen, luennon tai esittelyn erilaisille ryhmille.

Vierailulla tutustuimme 1,2 hehtaarin vihannesviljelyalueeseen, viljelytekniikkaan, kompostointiin sekä uudenlaiseen toimintamalliin, joka perustuu erityisesti ravintola- ja laitoskeittiö kumppanuuteen. Ravintola-asiakkaat ovat tunnettuja fine-dine ravintoloita, jotka vaativat erittäin korkeatasoisia raaka-aineita. Viljelmällä on myös pienimuotoista suoramyyntiä ja satokassien toimitusta kuluttaja-asiakkaille. 

Green City Farm on perustettu vuonna 2017 yhteistyössä Herttoniemen ruokaosuuskunnan kanssa. Viljelyn aloituksesta nettisivuilla kerrotaan näin: “Vuonna 2017 viljely aloitettiin parantamalla pellon maata luonnonmukaisen viljelyn keinoin. Itse ravintokasveja laitettiin kasvamaan viittä erilaista, mikä myös paransi maaperää tuleville satovuosille. Paljon on kehitystä tapahtunut parissa vuodessa ja nyt kolmannelle viljelykaudelle on tulossa jo yli 30 eri avomaavihannesta.” Tänä vuonna pellolla viljeltiin jo 50 eri avomaavihannesta. 

Green City Farmilla on tehokas taimikasvatusmenetelmä. Noin 100 m2 taimikasvatusalalla tuotetaan eri kasvilajeja yhteensä noin 500 kpl viikossa ja taimikasvatusaika alkaa maaliskuussa jatkuen kesäkuulle asti.  Taimia käytetään omalla viljelmällä ja niitä myydään suoramyynnissä. Yrttimaa uudistetaan joka vuosi, vaikka monivuotisia yrttejä voisi periaatteessa pitää maassa useammankin vuoden. Uudistamalla yrtit joka vuosi saadaan aina tuoretta maukasta satoa.

Pellolla ei juuri rikkaongelmia ole, sillä kyntäminen ja biokalvomuovien käyttö viljelypenkeissä estää rikkojen kasvua tehokkaasti. Biokalvomuovit levitetään pienellä traktorilla, jolla saadaan tehtyä kaikki pellon konetyöt. 

Hauska yksityiskohta pellolla olivat meriviemärin tarkistuskaivot, joita meillä Keravan kartanon pellolla on myös!

Jalotus ry:n kiinteistö- ja hankepäällikkö Lauri Helle vaikuttui lannoitteessa käytetystä lihaluujauhosta: “Vaikuttavaa oli miten sivuvirrasta saa oivaa maanparannusainetta. En ole koskaan kuullut lihaluujauhosta, joka on ilmeisesti erittäin hyvä maanparannusaine. Aihe jäi kiinnostamaan ja aion ehdottomasti tutkia asiaa lisää!”

Puutarhuri-työnjohtaja Marju Kortemäki ihaili ravinnekierrätyksen moninaisuutta: “Ihalin avokompostia ja hygienisoivan kompostin käyttöä. Avokompostissa käytettiin myyräkarkoitinta, se oli hyvä idea. Koko konseptin toimivuus ja yhteistyökumppaneiden määrä oli vaikuttava.”

Ravinnekierrätyshankkeemme viljelykoordinaattori Maija Holma oli vaikuttunut uudenlaisesta toimintamallista: “Toiminta on erittäin hyvin organisoitua ja kokonaisuus on monipuolinen. Se turvaa viljelijän toimeentulon ympäri vuoden. On erittäin hyvä idea rakentaa viljely Perhon koulutustoimintaa hyödyttäväksi. Heidin ammattitaito näkyy! Tärkeä yksityiskohta oli myös viljelyalueen aitaaminen, jolla estetään jänisten aiheuttamat satovauriot.”

Teksti: Maija Holma
Kuvat: Maija Holma ja Lauri Helle

Teksti  ja kuvat: Maija Holma / Jalotus ry

Sain kutsun Kilpiän luomutilalle Lohjalle, tunnelmalliseen Töllin kylään tuulisena lokakuun lauantaina 16.10.2021. Vierailulla pääsin tutustumaan Kilpiän tilan emännän Iiris Mattilan johdolla tilan peltometsäviljelyn kokeiluihin. Tilalla vieraili myös Ammattiopisto Livian Tuorlan yksikön puutarhatuotannon ja luonto- ja ympäristöalan opiskelijoita. Vierailu oli osa Livian metsäpuutarha-kurssia. Kurssin opettaja, Juha Ujula, on yksi Suomen kokeneimmista metsäpuutarhojen asiantuntijoista. 

Kilpiän luomutilan nettisivuilla toimintaa kuvataan näin: “Kilpiän luomutila on yksityinen tutkimus- ja koetila, joka rahoittaa toimintansa luomuviljan ja -hedelmien viljelyllä, kestävällä metsätaloudella sekä neuvonta- ja  opetuspalveluin. Pääasialliset ruokatuotteemme ovat luomuruis ja -kaura, jotka myydään suoraan suuremmille jalostajille. Omena- ja päärynätarhojen tuotanto on vasta kasvussa. Tulevina vuosina omenat markkinoidaan itsepoimintatapahtumien ja torimyynnin kautta.”

Tilan aurinkoinen emäntä Iiris Mattila esitteli mielenkiintoisia peltometsäviljelyn kokeiluja. Tilalta löytyy hedelmätarha ja pitkä puukujanne, joka halkoo avointa peltomaisemaa. Puukujanne tehtiin estämään sekä tuulen että veden aiheuttamaa eroosiota jyrkässä tuulisessa rinnemaastossa. Pellolla seistessäni huomasin selkeästi eron tuulisuudessa puukujanteen vieressä; puukujanne antoi suojaa tuulelta, kun taas kujanteen aukkopaikalla tuuli puhalsi kylmästi. Iiris Mattilan mukaan puusto antaa tuulisuojaa kymmenkertaisesti puun korkeuteen nähden.

Peltometsäviljelyllä on monenlaisia hyötyjä:

• Parantaa viljavuutta
• Vähentää eroosiota
• Hillitsee ravinteiden huuhtoutumista
• Suojelee vesistöjä
• Lisää monimuotoisuutta ja maiseman kauneutta
• Lisää hiilensidontaa sekä kasvillisuuteen että maahan

Hedelmätarhassa on 300 kahdeksanvuotiasta omenapuuta, 200 itse vartettua kaksivuotiasta päärynäpuuta, hernepensaita välikasvina ja typensitojina sekä uusimpina tulokkaina hasselpähkinöitä. Aidatun hedelmätarhan jatkeena on vuonna 2019 istutettu tyrnikujanne. Iiris Mattilan mukaan eniten hankaluuksia ovat hedelmätarhassa aiheuttaneet taimia syövät myyrät. Lisäksi alueella liikkuvien peurojen vuoksi hedelmätarha on aidattu korkealla riista-aidalla. 

Haaveena on perustaa tilalle puustoinen suojakaista laakson pohjalla virtaavan joen rantaan. Virtavesien eliöstölle on tärkeää, että vesistön varsi on puustoitettu. Näin eliöstölle on tarjolla varjostusta, kariketta ja suojapaikkoja.

Maatalouden tukiehdot aiheuttavat päänvaivaa peltometsäviljelyssä. Tukiehdot ovat tiukkoja puuston suhteen, eli tukioikeudellisella pellolla puuston laatu, määrä ja sijoittelu on hyvin rajoitettua. Pelloilla saa olla hedelmäpuita tietty määrä hehtaaria kohden, ja jos tilalla on taimisto, myös puuntaimia saa olla. Suojakaistoilla ei enää nykyään hyväksytä puupeitteisyyttä, vaikka vielä 90-luvulla se oli sallittua. Peltometsäviljelyn hyödyt ympäristölle tulisi ymmärtää myös tukiehtoja laadittaessa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Lisätietoa: 

Iiris Mattilan blogiteksti hedelmätarhasta https://kilpiantila.fi/safety-first/Iiris Mattilan blogiteksti luomupähkinän viljelyn kiemuroista https://kilpiantila.fi/saako-olla-suomalaista-pahkinaa/ Peltometsäviljelyn seminaari 17.6.2019 https://carbonaction.org/fi/materials/agrometsatalouden-perusteita-mita-on-peltometsaviljely/