Yhteisöviljely innostaa: Keravan kartanon yhteisöviljelmän viljelijöistä yhdeksän kymmenestä on kiinnostunut osallistumaan viljelyyn tänäkin vuonna. Tärkeimmät syyt tähän ovat viljelyn yhteisöllisyys ja siitä saatavat opit, kertoo viljelijöille kasvukaudesta 2020 tehty palautekysely.

Kartanon yhteisöviljelyssä ollaan mukana, koska

  • ajatus yhteisöllisyydestä houkuttaa
  • ruoan alkuperä kiinnostaa
  • osallistujilla on halu oppia viljelemään hyötykasveja ja hyödyntämään ravinteiden kierrätystä hyötypuutarhassa

– Olin tosi yllättynyt siitä, että kyselyn mukaan viljelijät ovat ennen kaikkea innostuneita juuri yhteisöllisyydestä viljelmällä. Olisin kuvitellut, että lähiruoka tai sadon hyödyntäminen olisivat ne tärkeimmät. Hauskaa! viljelykoordinaattori Maija Holma sanoo.

Satomaksu vaikuttaa olevan kartanon yhteisöviljelmällä sopivalla tasolla. 110 euron suuruisella satomaksulla katetaan viljelmän kulut. Puutarhurin opastus on rahoitettu ympäristöministeriön rahoittaman ravinnekierrätyshankkeen kautta.

– Puutarhurin opastus on koettu tosi tärkeäksi, Maija Holma sanoo.

”Koin, etten maksanut ainoastaan sadosta. Maksoin myös oppimisesta ja opastuksesta.”

Viljelmän koko ja sijainti koetaan hyväksi. 89 neliön kokoisella viljelmällä kasvatettiin kasvukaudella 2020 suurta määrää lajikkeita. Viljelijöille tehdyssä palautekyselyssä kävi ilmi, että lajikkeita voisi olla vähemmänkin, jolloin satoa saataisiin kerralla suurempi määrä. Helteellä kastelukavereille on tarvetta. Viljelijöitäkin mahtuu muutama lisää. Viljelyosuuksia on päätetty perustaa 20 kasvukaudelle 2021 , kun edellisellä kaudella niitä oli 15. Viljelmää laajennettiin vuonna 2020 sadon riittävyyden varmistamiseksi. Viljelylaatikoiden määrä pidetään nykyisellään myös tulevana kasvukautena. Tavoitteena on saada nykyisestä viljelmästä kaikki hyöty irti.

Sadonjako toimii kartanon viljelmällä hyvin. Sadonjaossa viljelijät keräävät sadon viljelykoordinaattorin opastuksessa. Sadonkorjuun jälkeen oma sato-osuus punnitaan . Punnitus koettiin hyväksi, vaikka välillä puntarille muodostui jonoa. Käytössä oli vain yksi vaaka.

– Punnituksessa opittiin ainakin se, että mekaaninen vanhan ajan vaaka on paljon toimivampi ratkaisu kuin kenkkuilevat digitaalipuntarit, viljelykoordinaattori Maija Holma sanoo.

Sadonkorjuussa opittiin sekin, että salaatit kannattaa säilyttää viileässä vedessä korjuun jälkeen.

Eniten haastetta viljelijöillä on ollut sadonjaon sovittamisessa aikatauluihinsa. Sadonjakoa voi kehittää jatkossa esimerkiksi jakamalla sitä valmiiksi kasseihin. Tämä toisi talkoolaisille lisää työtä mutta selkeyttäisi sadonjakoa. Satoa voi jakaa jatkossakin tutulla tavalla vaihtokauppamahdollisuutta hyödyntäen.

”Välillä yksittäisen vihanneksen määrä ylitti oman tarpeen. Oli kätevää, että jaossa sai vaihtokaupata satoa kunkin mieltymysten mukaan.”

Sadon määrä ja laatu yllätti iloisesti viljelijät kasvukaudella 2020.

”Maissit olivat superhyviä ja onnistuivat tänä kesänä tosi hyvin.”

“Tuli uusia ihania tuttavuuksia kuten fenkoli, lipstikka ja ihan hillitön mangoldi.”

”Lähinnä hirvitti välillä, kun tuli niin runsaasti jotain.”

 

Sadon hyödyntäminen koettiin melko helpoksi. Uusia tapoja opittiin tässäkin yhdessä. Viljelijät jakoivat toisilleen reseptejä ja käsittely- sekä säilöntäohjeita Facebook-ryhmässä. Jatkossa reseptipankin voisi kenties koota Jalotuksen nettisivuille.

”Moni kasvis oli minulle uusi tuttavuus, ja sain aina hyvät ohjeet niiden valmistamiseen.”

”FB-ryhmässä oli mainio foorumi reseptien jakoon.”

”En ole huippukokki enkä käytä paljon aikaa keittiössä hellan ääressä, mutta joka rippu kerätystä sadosta naatteja myöten tuli syödyksi ilolla ja ylpeydellä yksinkertaisin reseptein.”

Vastuun jakaminen yhteisöviljelmällä toimi pääosin hyvin. Talkoita oli viljelijöiden mielestä sopivasti, mutta työmäärän toivottiin jakautuvan tasaisemmin. Yhteisöviljelmän vastuuviikkojen jakoa kehitetään alkavalla kasvukaudella: jokaiselle viljelijälle tulee kaksi vastuuviikkoa yhden viikon sijaan, ja vastuuviikko tehdään aina yhteistyössä toisen viljelijän kanssa.

”Helteisenä viikkona kaipasin ja sain apua viljelmän hoitoon ja kasteluun, kun sitä pyysin.”

Yhteisöviljelmällä koettiin paljon mielenpainuvia hetkiä.

”Se fiilis, kun pikkuruiset hennot taimet alkoivat kasvattaa varttaan laatikoissa.”

”Se, kun ensin on vaan harsoja ja menee aikaa, kun vain puuhailee, ja sitten huomaa yksi päivä että koko luonto on suorastaan räjähtänyt kasvuun.”

”Talkoot oli aina kivoja!”

”Sadonkorjuut oli hienoja hetkiä.”

”Kukkivan viljelmän kauneus ja sen esitteleminen ohikulkijoille.”

”Tupaten täyteen ahdettu jääkaappi on jäänyt mieleen.”

Uusi kasvukausi käynnistyy huhtikuussa – jee!

Uuden kasvukauden suunnittelu aloitettiin joulukuussa, ja huhtikuussa päästään toden teolla hommiin kevättalkoissa. Niissä viljelmä herätellään talviunilta ja valmistaudutaan jo ensimmäisiin kylvöihin. Alkavalla kasvukaudella opetellaan yhdessä viljelmän suunnittelua. Tänä keväänä viljelykoordinaattori kertoo tarkemmin viljelysuunnittelusta ja hoitotöiden suunnittelusta viljelijöiden etätapaamisissa, jotta tulevina vuosina viljelmän koordinointiin ei tarvittaisi enää niin paljon viljelykoordinaattorin apua.

Viljelijät saavat tänä vuonna siis entistä enemmän tietoa hyötypuutarhan hoitoon Jalotuksen ravinnekierrätyshankkeen turvin. Helmikuun etätapaamisessa tutustuttiin viljelykiertoon. Maaliskuun etätapaamisessa jatketaan viljelykierron käytännön toteutuksella ja päästään kompostin kimppuun. Keväämmällä käydään vielä läpi hoitotöiden suunnittelua kuten kastelua, kitkentää, lannoitusta ja tuholaistorjuntaa.

Viljelijöiden toiveita viljeltävistä lajikkeista kuunnellaan tarkalla korvalla. Lajikkeista viljelmälle on toivottu:

  • enemmän juureksia
  • sipuleita
  • mahtavia, makeita maisseja!
  • paksoita
  • vähemmän kesäkurpitsaa ja tilalle avomaankurkkua, fenkolia ja erilaisia kurpitsoja
  • tomaattia ja kurkkua
  • herneitä papujen tilalle
  • uudenseelanninpinaattia

Yhteisöviljelmällä on opittu paljon yhdessä. Yhdessä viljeleminen opettaa:

  • kasvituntemusta
  • kompostointia ja ravinteiden kierrätystä puutarhassa
  • uudistavaa viljelyä
  • yhdessä onnistumista

”Samettikukka ja vihanneskrassi tuholaisten karkoittajina jäivät mieleen.”

”Talkoiden tarve ja määrä ylittivät ennakoidun, mutta oli hienoa nähdä, että tänä vuonna intoa talkoiluun riitti.”

Tulevaisuudessa yhteisöviljelmällä haluttaisiin nähdä:

  • aktiivisia viljelijöitä ja ”hyvää kuhinaa”
  • ruoan alkuperästä kiinnostuneita ihmisiä
  • enemmän viljelijöitä
  • Sadonkorjuujuhlat!

Kunnon talven jälkeen on ihana tuntea auringon paiste poskilla ja nähdä vihreyden paljastuvan sulavan lumen alta. Ihan kohta pääsemme työntämään sormet multaan! Otathan yhteyttä, jos haluat mukaan Keravan kartanon multasormien joukkoon.

Lisätiedot:
Maija Holma
viljelykoordinaattori, yhteisöviljelmä
maija.holma(a)jalotus.fi