Mediassa on ollut keskustelua pienimuotoisesta ja kestävästä viljelystä, jossa kuluttajalla on uudenlainen rooli. Suvi Ahola kirjoitti kolumnissaan Helsingin Sanomissa mahdollisuudesta palkata lähiruoan tuotantoon oma viljelijä. Helsingin yliopiston Kumakka-hanke kirjoitti Aholan kolumniin vastineen, jossa kerrottiin Aholan peräänkuuluttaman mallin olevan jo olemassa.

Malli on nimeltään kumppanuusmaatalous. Maailmalla se tunnetaan nimellä Community Supported Agriculture (CSA). Esimerkiksi Norjassa tällaisia kumppanuusyhteisöjä on lähes kaksi sataa. Suomessa niitä on vajaa 20.

Kumppanuusviljelyssä kuluttaja sitoutuu ostamaan etukäteen tietyn osuuden viljelmän sadosta, ja tuottaja sitoutuu sen tuottamaan. Malli tuo viljelijälle taloudellista turvaa ja kuluttajalle tuoreet satokauden tuotteet sekä yhteyden ne kasvattaneeseen maahan ja viljelijään.

Kumppanuusviljelyä suunnitellaan nyt Keravalle!

Keravan kumppanuusviljelyn yhteisö palkkaa oman viljelijän, joka toteuttaa monimuotoista vihannesviljelyä kartanon mailla. Viljely-yhteisön jäsen pääsee nauttimaan pellon antimista ja voi halutessaan osallistua viljelmän töihin kasvukaudella. Kartoitamme nyt lähiseudun asukkaiden kiinnostusta viljelytoimintaan.

Ilmoittaudu mukaan kumppanuusviljelyn tiedotuslistalle!
  • Kumppanuusyhteisön jäsenenä tiedät tarkalleen, kuka ruokasi tuottaa ja miten.
  • Saat henkilökohtaisen kosketuksen maahan, jossa ruokasi kasvaa.
  • Tiedotuslistalle liittymällä saat uutisia kumppanuusviljelyn etenemisestä ja kuulet ensimmäisten joukossa, kun Jalotuksen kumppanuusviljelmän toiminta alkaa!
Sinimailanen kasvaa kartanon pellolla ja sitoo ilmasta typpeä maaperään seuraavan kasvin hyödynnettäväksi.
Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristösuunnittelija Janne Heikkinen teki pellolla lapioanalyysiä.