Jalotuksen eläimet ja luontoyhteystoiminta 2020

Keravan kartanolla on ollut vuodesta 2016 lähtien kotieläimiä kesäisin viihdyttämässä alueen kävijöitä. Aikaisempina vuosina eläimet ovat olleet vuokralla ja niiden hoitamisesta ovat vastanneet vuodesta riippuen kesäkahvilatoimijat, Green Care -yrittäjät ja Jalotus ry.

Vuoden 2020 keväällä tehtiin päätös hankkia Jalotukselle omat eläimet ja mahdollistaa niille ympärivuotinen asuminen kartanon alueella. Toukokuussa Jalotukselle muutti viisi karitsaa (Aamu, Armi, Lilli, Kerttu ja Pasi), viisi kanaa ja kaksi kukkoa (Kirka ja Läntinen) sekä kaksi pupua (Toivo ja Oscar).

Eläimistämme tuli kävijöille tärkeitä. Ne toimivat myös Keravan kartanon vetonaulana. Eläimemme opettavat meille paljon luonnosta sekä luontoyhteydestä. Luontoyhteyden luominen onnistuu myös kaupungissa. Se on hyödyllistä kaikenikäisille ihmisille, koska luontoyhteys luo ymmärrystä ja myötätuntoa luontoa ja eläimiä kohtaan. Luontoyhteystoimintaan kuuluu perusasioiden opettelua eläimistä, metsästä ja kasveista. Eläinten kanssa oleminen rauhoittaa ja antaa meille mahdollisuuden tuntea itsemme hyödylliseksi. Eläintoiminnan yhteisö voi luoda myös tärkeitä hyvinvointia tuottavia ihmissuhteita.

Opimme vuonna 2020 ratkaisemaan vaikeitakin kysymyksiä, jotka liittyvät eläinten hyvinvointiin, laitumiin, sääolosuhteisiin ja rahoituskysymyksiin. Teimme valtavan tuntimäärän vapaaehtoistyötä, joka jatkuu yhä päivittäin. Palkintona ovat hyvinvoivat eläimet, iloiset ja ahkerat cityfarmarit sekä alueen tyytyväiset virkistyskäyttäjät. Puput valitettavasti menehtyivät lokakuussa syysmyrskyn aiheuttamassa tapaturmassa, mutta siitäkin vastoinkäymisestä selvittiin.

Seuraavaksi edessä on toiminnan rahoitus ja laajentaminen. Mielessämme on mm. mielenkiintoinen oppimis- ja työharjoitteluympäristö, varhaiskasvatuksellinen kerhotoiminta, erityisryhmien vierailut, ennaltaehkäisevä perhetyö, nuorten hyvinvointi, työhyvinvointi ja muut hyvinvointia edistävät yhteistyökuviot. Toiminnassamme haemme yhä ekologisempia ratkaisuja kuten aurinkoenergiaa.

Eläintoiminta toteutui vuonna 2020 täysin omarahoitteisesti. Rahoitus koostui pääosin cityfarmareiden kausimaksuista, leirien tuloista sekä kannatusmaksuista, joita ovat muun muassa eläinkummimaksut ja muut vapaaehtoiset kannatusmaksut.Lue lisää toiminnasta täältä.

Leiritoiminta

Minja ja lampaat ensimmäistä päivää uudessa kodissa

Kesäleirejä järjestettiin 1.7–30.7.2020 kohderyhminä lapset (7–12-vuotiaat), perheet sekä aikuiset. Leireihin saatiin tukea Lions Club Keravalta, jonka avulla pystyimme tarjoamaan vähävaraisille perheille alennusta leirin hinnasta ja tarjoamaan näin leirejä tasavertaisemmin kaikille. Osallistujia kesäleireillä oli yhteensä 57.

Leirit toteutettiin koronarajoitukset huomioiden ja toimimmekin pääosin ulkotiloissa. Leirien aikana hoidimme yhdessä lasten kanssa kartanon eläimiä sekä opiskelimme ympäristökasvatuksellisella otteella kartanon ympäristön kasvilajistoa. Leikimme paljon ja leiriläiset mm. toteuttivat oman näytelmän kesäteatterin lavasteissa. Saimme paljon positiivista palautetta niin vanhemmilta kuin lapsilta, joillekin leiri oli ollut kesän kohokohta rankan kevään jälkeen. Leirit toteuttivat ympäristökasvattaja Mira Pyökkilehto sekä luonto-ohjaaja/lastenhoitaja Minja Aho-Miettinen.

Lasten syysleiri järjestettiin 12.10.–14.10.2020. Leirille osallistui kymmenen 7–12-vuotiasta lasta. Leiri toteutettiin kokonaisuudessaan ulkotiloissa koronarajoitukset huomioiden. Leirille osallistuneet hoitivat eläimiä, leikkivät metsässä sekä kartanon mailla ja valmistivat ruokaa nuotiolla ohjaajien kanssa. Leiri oli erittäin onnistunut ja varsinkin eläinten hoitaminen oli lapsille mieluisaa – luontoyhteyden luomista kaupunkilaislapsille parhaimmillaan. Leirin järjestivät luonto-ohjaaja/lastenhoitaja Minja Aho-Miettinen sekä luontoalaa opiskeleva sosionomi Veera Vilén.

Avoimet tapahtumat

Avoimet illat -nimisiä tapahtumia järjestettiin 18.6.–27.9.2020 yhteensä 13. Viikoittainen tapahtuma sisälsi vaihtuvan kestävään elämään liittyvän teeman, eläinten hoitoa, kerppujen keräämistä, Jalotuksen perustoimintojen esittelyä Minja Aho-Miettisen ja Mira Pyökkilehdon kertomana sekä laidunalueiden siistimistä Marju Kortemäen johdolla. Tapahtumia olivat mukana tukemassa Suomen Partiolaiset sekä Lions Club. Partioryhmiä vieraili kartanolla  viitenä tiistaina ahkeroimassa (yhteensä n. 28). Muita kävijöitä oli tasaisesti eri ikäryhmistä. Avoimet illat huipentuivat Avoimet ovet -tapahtumaan.

Avoimet ovet järjestettiin 27.9. aurinkoisessa ja lämpimässä syyssäässä. Paikalle tuli paljon ihmisiä ja lampaat ja muut eläimet saivat huomiota ja silityksiä pitkin päivää. Kävijät olivat varsin kiinnostuneita Jalotuksen toiminnasta kartanon alueella: eläintoiminnasta, luontoyhteydestä ja mahdollisuudesta vapaaehtoistyöhön ja cityfarmaritoimintaan. Lokakuun alussa lampaat kerittiin, ja kiinnostuneita saapui paljon paikalle seuraamaan  asiantuntija-Pekan työskentelyä.

Tiedote tapahtumista

Cityfarmarit ja lammaskummit

Eläinten saavuttua pohdimme eläinten hoitorutiineja ja ruokakustannuksia. Idea cityfarmareista sai alkunsa Mira Pyökkilehdon, Minja Aho-Miettisen sekä Anna Evilän aivoriihessä. Cityfarmarit aloittivat toimintansa 20.8.2020.

Cityfarmarit ovat vapaaehtoisia, jotka pääsevät oppimaan eläinten hoitoa sekä halimaan ja hoitamaan eläimiä kartanon ympäristössä eläinvastaavien ohjauksessa. Cityfarmari valitsee itselleen viikottaisen hoitovuoron, jonka lisäksi tapaamme myös yhdessä erilaisissa tapahtumissa ja talkoissa.

Cityfarmaritoiminnan ilta- ja viikonloppuvuorot ovat olleet suosittuja alusta lähtien. Toiminnassa on mukana perheitä sekä yksittäisiä ihmisiä. Toiminnasta sekä farmareista pitävät huolta päivittäin eläinvastaavat Minja Aho-Miettinen sekä Veera Vilén. Farmarit ja eläinvastaavat ovat päivittäin yhteydessä toisiinsa. ja toiminta on muodostunut vahvaksi yhteistyöksi eläinten (ja ihmistenkin) hyvinvoinnin edistämiseksi. Eläinvastaavat noutavat heinät, oljet ja eläinten ruoat kartanolle ja huolehtivat että kaikki on kunnossa cityfarmareilla ja eläinsuojassa. He myös ohjaavat päivittäisissä hoitotilanteissa vapaaehtoispohjalta.

Työtehtäviin kuuluu myös kirjallisia tehtäviä, kuten toiminnan dokumentointi sekä kirjanpito ja uusien vapaaehtoisten rekrytointi ja perehdyttäminen. Loppusyksyn aikana saatiin idea eläkeläisten osallistamisesta eläintoimintaan ja saimme näin myös arkiaamuihin mahtavia tekijöitä paikallisista eläkeläisistä joista osa liittyi cityfarmareiksi maksamalla jäsenmaksun 70 e/ 5 kk. Maksuilla rahoitetaan eläinten ruokinta.

Ennen joulua toimintaamme tulivat mukaan lammaskummit. Lammaskummit ovat lampaidemme henkilökohtaisia kummeja ja he tukevat kertaluonteisella maksulla eläintoimintaamme. Kummirahoilla ostetaan muun muassa eläinten ruokia ja rakennetaan eläinsuojaa. Jokainen lampaamme on omanlaisensa – luonne-eroja löytyy. Kummi saa itse valita itselleen mieluisan "kummilapsen", jota voi käydä myös moikkaamassa kartanolla.

Eläinsuojan remontointi

Eläinsuojan ovet ennen ja jälkeen

Eläimet olivat vuonna 2020 ensimmäistä kertaa ympärivuotisesti Jalotuksella ja näin ollen ne tarvitsivat suojan talveksi. Vanhasta eläinsuojasta tehtiin yhteisvoimin eläimille suojaisa paikka pakkasille ja sadepäiville. Eläinsuojan rakentaminen pysyväksi jatkuu vuoden 2021 aikana. Suojan rakentamisessa oli mukana parisenkymmentä ihmistä: eläinvastaavat, harjoittelijat, cityfarmarit ja monet muut vapaaehtoiset.

Suuren urotyön teki Keudan luontoalan opiskelija Marjo Markkanen, joka rakensi eläinsuojaan uuden massiivisen oven sekä upean sisäaitauksen parsineen näyttötutkintona, josta sai ansaitusti kiitettävän arvosanan. Eläinsuojan reunuksilta siivottiin suuret määrät puutavaraa ja osa siitä biohiiletettiin yhteisvoimin Marju Kortemäen sekä Pekka Koivukunnaksen johdolla rottien karkottamiseksi ja yleisen siisteyden lisäämiseksi sekä historiallisen miljöön ehostamiseksi. Eläinsuoja eristettiin talvikuntoon eko- ja lampaanvillalla.

Eläinsuojan rakentamisessa oli paljon työtä ja vähän aikaa, mutta työ tehtiin onnistuneesti yhdessä. Koko suuri eläinyhteisö oli auttamassa ja suoja saatiin nopeasti valmiiksi.

Yhteisössä on voimaa.

Edellinen
Edellinen

Toimintakertomus 2020

Seuraava
Seuraava

Kartanolla valmistellaan kumppanuusviljelyä – mistä on kyse?