Näissä kohteissa voit viljellä Keravalla maksutta

Keravalle on auennut uusia viljelypaikkoja, joihin voi omakustanteisesti ja ohjeita noudattaen perustaa viljelyksen. Osa nurmikkokentistä on varattu niityttämiseen ja lahopuualueiksi. Jalotus yhteistyökumppaineen järjestää kierroksen, jonka aikana voit tutustua kaikkiin tai vain haluamiisi viljelypaikkoihin.

Jalotus, Keravan ympäristönsuojeluyhdistys ja Keravan kaupunki järjestävät tiistaina 26.3. klo 9–11 Viljelykävelyn, jonka aikana pääset tutustumaan kuuteen viljelypaikkaan kaupungin alueella. Kierros kattaa seuraavat kohteet (tarkemman aikataulun ja käytännön lisätietoa kierroksesta löydät yllä linkatusta Facebook-tapahtumasta):

- Keskipellonkatu Virrenkulmassa
- Ylikeravantien ja Pihkaniityn risteys
- Pörkiöntie (Killan koirapuiston viereiset nurmikentät)
- Kanniston metsä- ja nurmialueet
- Savionoja (Angervotien kohdalta)
- Ahjon koulun alue.

Mukaan voi tulla heti kierroksen alusta tai valitsemaltasi paikalta.

Nurmikkokentistä niityiksi: lisää biodiversiteettiä kaupunkiin

Vähälle käytölle jääviä nurmialueita kaupungeissa voidaan niityttää. Niityt tarjoavat elinympäristön hyönteisille ja muillekin eläinlajeille – ja tekevät lähiympäristöstä vehreämmän ja kauniimman kukkineen.

Teko- eli uusniityt rakennetaan viherrakentamisen keinoin kennotaimilla, kylvöillä tai niittymatoilla. Myös hoitonurmikko voidaan niityttää. Nämä uusniityt eivät ole parhaita mahdollisia elinalueita niittylajeille, mutta ne tarjoavat kuitenkin kasveille ja eläimille paikan elää. Samalla luonnon monimuotoisuus lisääntyy kaupungeissa. Mitä enemmän kasvilajeja, sitä enemmän hyönteislajeja.

Nurmikoiden muuttaminen niityiksi vaatii ihmisten tiedon lisäämistä erilaisista elinympäristöistä. Useissa kaupungeissa, kuten Helsingissä, Espoossa ja Lappeenrannassa, on panostettu niittyjen perustamiseen nurmikon sijaan ja laadittu niittyjenhoito-ohjeita.

Kaupunkiviljelijän lukulista

Viljelystä kiinnostuneet voivat valita kierroksella läpi käydyistä kohteista mieluisan paikan ja aloittaa viljelyt omakustanteisesti – kunhan noudattavat kaupungin karttoja ja ohjeita. Kaupunkiviljelyksen jäseneksi voi muuten ryhtyä myös omalle lompakolle parhaiten sopivalla summalla Jalotuksen omalla Jalopellolla.

Jos kaupungissa viljeleminen kiinnostaa, mutta kaipaat lisätietoa, seuraava lista on sinulle. Olemme koonneet yhteen suomen- ja englanninkielisiä lukusuosituksia kaupunki- ja palstaviljelystä – listalta löytyy myös muutama tärppi lapsille.

- Lena Israelsson: Citypuutarhat (Otava, 2007)
- Salla Kuuluvainen: Kaupunkiviljelijän opas: Löydä syötävä kaupunki (WSOY, 2013)
- Ulrika Flodin Furås & Mattias Gustafsson: Kaupunkiviljely (Otava, 2017)
- Varpu Tavi: Villiinny kaupunkiviljelijäksi: lähiruokaa tosi läheltä (Gummerus, 2013)
- Byron Smith: Slow down and grow something: The urban grower’s recipe for the good life: Cultivate, cook, share (Murdoch Books 2018)
- Jiipu Uusitalo: Itämisen ihme (Täysi Käsi, 2023)
- Arno Kasvi: Palstalta parempaa (Readme.fi 2017, uusittu ja laajennettu painos 2021)
- Ulla Kervinen & Ulla Paakkunainen: Puutarha pienellä palstalla (Tammi, 2010)
- Taina Koivunen: Satoisa palstapuutarha (Marttaliitto, 2011)
- Mikko Nummi & Rita Myllyntaus: Mimulin kasvimaa (Pieni Karhu, 2010)
- Marjo Nygård: Kaikessa on itua: Siilin puutarhassa (Lasten Keskus, 2017)
- Lina Laurent & Maija Hurme: Piilopalstan tarhurit (Kustantamo S&S, 2021)