Image by freepik
Koulupuutarhat
Metsäpuutarhatyöpaja
klo 16-18, 28.8.2024
Keravanjoen koulu, Kerava
Perustamme koulupuutarhan Keravanjoen koululle keväällä 2025. Puutarhaan kuuluu myös syötävä metsäpuutarha. Tämä on ison valtakunnallisen vision prototyyppi ja toiveenamme on, että koulupuutarhainnostus leviää koko Suomeen. Järjestämme sidosryhmille työpajan, jossa hanketta esitellään ja kehitetään.
Syötävä metsäpuutarha jäljittelee metsäekosysteemin toimintaa. Puuvartisiin syötäviin kasveihin perustuva elonkirjon runsaus ja kerroksellisuus mahdollistavat sadon lisäksi tehokkaan hiilen sitomisen sekä maaperän hyvinvoinnin tukemisen. Monivuotisten kasvien ansiosta metsäpuutarhaviljely on perinteistä kasvimaaviljelyä vaivattomampaa perustamisvaiheen jälkeen.
Tapahtuman järjestävät yhteistyössä Metropolia AMK, Jalotus ry, Keravanjoen koulun vanhempainyhdistys ja Pähkinämies.
Tapahtuman aikana etsimme ratkaisuja kestävän toiminnan ja monitahoisen yhteistyökuvion pohjaksi.
Lue lisää Metropolia AMK:n PilotGreen hankkeesta ja Pähkinämiehestä.
Koulupuutarhaseminaari 18.4.2024
Keravanjoen koulu, Kerava
Koulupuutarhat ovat monessa maassa tärkeä osa opiskelua. Ne tarjoavat paikan rikastuttaa opetustyötä tehokkailla käytännön toimilla ja kokemuksilla, jotka saavat oppimisen eloon. Koulupuutarha toimii muun muassa ympäristökasvatuksen tärkeänä välineenä, missä ideoita ja käsitteitä muodostuu.
Koulupuutarhan kehittäminen ei ole rakettitiedettä, vaan pikemminkin kokeilua ja harjoittelua. Puutarhan täytyy olla lasten luoma jotta lapset välittävät siitä ja ottavat sen haltuun. Puutarhassa oppiminen on monipuolista ja yhteisöllistä.
Koulupuutarhat voivat olla monissa eri muodoissa paikallisten mahdollisuuksien mukaan. Ne voivat vaihdella syötävästä ruokametsästä laatikkoviljelyyn parvekkeella tai vesiviljelyyn ja kaikkeen siltä väliltä.
Puutarhapedagogiikka perustuu kokemukselliseen oppimiseen, jota harjoitetaan ja sovelletaan puutarhan elävässä laboratoriossa. Lisäksi se rikastuttaa opetusta kaikissa kulttuuriympäristöissä. Puutarhatoiminta on pedagogiikkaa, jota käytetään kaikenikäisten lasten ja nuorten kanssa. Sillä on jotakin annettavaa jokaiselle oppimistyylille ja jokaisella kehitystasolla.
Puutarhaan perustuva oppiminen tarjoaa kontekstin integroidulle oppimiselle, mikä liittyy usein tosielämän ongelmiin. Tämä tarjoaa välineen korkeamman asteen ajattelutaitoihin, silloin kun pelkää ulkoa muistaminen ei riitä. On opittava näkemään kuvioita ja suhteita sekä tutkittava aihetta syvällisesti. Lapset ja nuoret osallistuvat aktiivisesti ja sosiaalisesti tiedon rakentamiseen ja tulkitsemiseen sekä kehittävät analyyttistä ja synteettistä ajattelua.
Päivän ohjelma
Seminaarin asiantuntijat
FT Arja Kaasinen
Filosofian tohtori ja biologian didaktiikan yliopistonlehtori Helsingin yliopiston Kasvatustieteellisessä tiedekunnassa. Hän toimii opettajankouluttajana ja tutkii erityisesti ulkona opettamista, biodiversiteetti- ja kestävyyskasvatusta ja etenkin kasvilajintunnistusta. Arja on toimittanut yhdessä Ulla Myllyniemen kanssa viime syksynä ilmestyneen Ulkona opettamisen käsikirjan. Hän on tehnyt myös alakoulun ympäristöoppiin oppikirjasarja Kätköä. Arja on perustanut Suomen lasten metsäretkipäivä-tapahtuman, jota tänä keväänä vietetään 17.5.
Dr. András Albert Halbritter
Biologist and associate professor for science, health, and sustainability education at Széchenyi University, Győr, Hungary, where he re-introduced garden-based education in teacher training and the practice school.
He is the founder of the Hungarian Foundation for School Gardens, an NGO that is active in networking, supporting school gardens, training and mentoring school garden educators, while coordinating the National School Garden Development Programme in Hungary.
He has worked internationally, including in Austria, Czechia, Germany, Northern Ireland, Romania, Serbia, and Slovakia.
MMT Erja Rappe
Puutarhatieteiden dosentti, viherympäristöjen terveys- ja hyvinvointivaikutuksen asiantuntija. Hän on perehtynyt terveyttä edistävien ja kuntouttavien ympäristöjen suunnitteluun ja green care -menetelmien käyttöön. Erja on kehittänyt tutkimusalansa koulutusta Suomessa ja osallistunut asiantuntijana kansallisiin ja kansainvälisiin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin sekä työryhmiin. Hän on valtion liikuntaneuvoston jäsen 2023–2027. Erja on seurannut Lasten ja nuorten puutarhayhdistyksen toimintaa ja ohjannut Kumpulan koulukasvitarhassa tehtyä tutkimusta.
FM Pinja Sipari
Pinja Sipari toimii ympäristökasvatuksen asiantuntijana Biologian ja maantieteen opettajien liitossa. Pinja on työskennellyt monissa ympäristö- ja ilmastokasvatusta edistävissä hankkeissa. Hän on ollut perustamassa useita koulupuutarhoja, kouluttanut opettajia ja tehnyt koulutusmateriaalia teeman parissa. Lisäksi Pinjalla on paljon kokemusta kaupunkiviljelystä ja sen kehittämisestä. Tällä hetkellä hän tekee opetusmateriaaleja ja kouluttaa opettajia kestävän kehityksen kasvatukseen mm. tunne- ja vaikuttamistaitojen näkökulmista. Voit tutustua Pinjan työhön esimerkiksi puutarhakasvatus.fi ja toivoajatoimintaa.fi -verkkosivustoilla.
Janne Länsipuro
Biodynaamiseen viljelyyn erikoistunut puutarha- ja luomuruokayrittäjä. Janne on aiemmin toiminut Lasten ja nuorten puutarhayhdistyksen puutarhatoiminnan koordinaattorina. Hän tarjoaa konkreettisia askelia kestävään tulevaisuuteen, painottaen erityisesti omaa työtään lähellä olevia aiheita, ruokaa, koulutusta ja yrittämistä. Hän on luonut Pinja Siparin kanssa erittäin laadukasta ja materiaalirikasta sivustoa puutarhakasvatus.fi. Hän on demokratian ja hyvän elämän edellytysten puolesta toimiva pitkäaikainen aktiivi. Janne on työskennellyt Nepalissa, Filippiineillä, Etelä-Koreassa ja Irlannissa sekä vapaaehtoisena Nicaraguassa ja Thaimaassa.
FM Aki Saariaho
Opettaja Otaniemen lukiossa Espoossa. Hän on toiminut englannin, filosofian ja maailmankatsomustiedon opettajana yli 25 vuotta. Opetuksen lisäksi Aki on innokas yhdistysaktiivi. Ilmastokasvatuksen, avoimen yhteiskunnan ja kriittisen ajattelun puolesta puhuminen ovat hänen intohimonsa. Tällä hetkellä hän on aloittamassa väitöskirjaa nuorten asenteista muuttuvaa ilmastoa kohtaan, miten kriittinen ajattelu vaikuttaa siihen ja voivatko tekoälytyökalut auttaa yhdistämään tieteellistä tietoa ja auttamaan tunnereaktioita paremman ja kestävämmän tulevaisuuden puolesta. Näiden ohella Aki kouluttautuu jatkuvasti oppimaan , miten kommunikoida paremmin.
Seminaarin aikana osallistujien kesken arvomme seuraavia aiheeseen liittyviä kirjoja:
