Miten kokeilla ruokasieniviljelmää?

Järjestimme 22.10.2020 Jalotuksen Ravinnekierrätys-hankkeen toimesta Keravan kartanolla sieniviljelmä-työpaja. Neljän tunnin mittaisen työpajan meille tuli pitämään viherartesaani Antti Annanpalo.

Ruokasieniä kasvattavan pölkkyviljelmän perustamiseen tarvitsimme valmiita sienirihmastoa sisältäviä puutappeja, joita tilasimme siitake-, koivuvinokas- ja osterivinokaslajeja sisältävinä Helsieneltä sekä koivu- ja pihlajapöllejä, joita saimme puunhoitotöistä ylijääneinä Keravan kaupungin arboristilta. Puutappien sinetöimiseen tarvittavan mehiläisvahan oli Antti tuonut omalta mehiläistarhaltaan.

Antin innostavassa ja asiantuntevassa ohjauksessa viljelmän perustamistyöt sujuivat sutjakasti. Työvälineinä meillä oli saha, porakone sekä kumivasara. Irrallinen keittolevy oli kätevä ulkona tapahtuvaan mehiläisvahan sulattamiseen.

Puutappien ymppäyksen ja sinetöinnin jälkeen pölkyt kärrättiin päärakennuksen taakse korkeiden kuusien varjoon kuormalavan päälle. Sieniviljelmä on helppohoitoinen: ainoastaan kastelusta on huolehdittava kuivalla säällä.  Rakentamisen jälkeen jäimme odottamaan tuleevaa sienisatoa jo vuoden 2021 keväällä.

Keväästä 2021 eteenpäin kävimme säännöllisesti seuraamassa sienten kasvua ja teimme kastelua aina tarpeen ja sään mukaan.  Sienten kasvua ei kuitenkaan ollut havaittavissa lokakuun 2021 loppuun mennessä.  Oletettavaa on, että kasvatus on epäonnistunut liian kuuman ja kuivan kesän tai liian vähäisen kastelun vuoksi. Jäämme kuitenkin vielä seuraamaan tilannetta kevääseen 2022 asti, josko kasvu alkaisi silloin. Mikäli kasvua ei tällöinkään ole havaittavissa, harkitsemme uuden viljelmän rakentamista ja koitamme mahdollisesti vaihtaa kasvupaikkaa, jos tällä olisi vaikutusta asiaan.

Tässä kevyt ohjeistus millä pääsee alkuun, jos haluaa vastaavaa viljelmää perustaa itse.  Muita ohjeita löytyy helposti esimerkiksi "sieniviljelmän perustaminen" Google-haulla.

Sienten ja kääpien kasvatus puupölkyissä

1. Valitse ympättävät pölkyt

Sopiva pölkky on : tervettä puuta, n.metrin pitkä ja 10-20cm halkaisijaltaan, levännyt pari viikkoa kaadon jälkeen, kuitenkin enintään puoli vuotta sitten kaadettu, puun kuori on mahdollisimman ehjä.

2. Tilaa puulajille sopivat rihmastotapit alan firmalta

Rihmasto säilyy jääkaapissa pari kuukautta. Rihmasto kannattaa aktivoida ennen ymppäämistä säilyttämällä sitä huoneenlämmössä n.viikon verran. Käsittele rihmastotappeja puhtain käsin.

3. Poraa pölkkyyn rihmastotappien kokoisia reikiä riviin n.10cm välein

Merkitse oikea poraus-syvyys poranterään teipillä jotta reikä ei jää väljäksi. Poraa seuraava rivi pölkkyyn lomitettuna edelliseen riviin nähden niin, että reiät muodostavat ns. salmiakki-kuvion. Yhteen metrin pölkkyyn kuluu n.50 rihmastotappia.

4. Naputa tapit reikiin ja sinetöi reiät mehiläisvahalla tai muulla luonnonvahalla

Mehiläisvaha täytyy sulattaa vesihauteessa juoksevaksi ja se jähmettyy viileässä nopeasti. Voit vahata myös pölkkyjen päät estääksesi kosteuden haihtumista.

5. Sijoita pölkyt varjoisaan ja tuulensuojaisaan paikkaan lähelle maanpintaa esimerkiksi kuormalavalle tai vastaavalle niin ettei maakosketusta pääse syntymään.

80% varjo on optimaalinen. Pölkkyjen kosteudesta tulee huolehtia kastelemalla niitä tarpeen mukaan silloin, kun luonnollinen kosteus ei riitä. Pölkkyjen ihanteellinen kosteus on 35%. Pölkkyjä voi suojata esim. säkkikankailla joita voidaan myös kastella. Seisova vesi ei ole hyväksi pölkyille tai rihmastolle. Pakkasella ei kastella.

6. Pölkkyviljelmä alkaa tuottaa satoa n.6-12kk ymppäämisestä ja satoa saadaan 3 - 4 vuotta

Kosteudesta on syytä huolehtia myös sienten ilmaantuessa. Helteillä itiöemiä kannattaa sumutella ja varjostuskankaita kastella. Kasvukauden aikana itiöemien tuotantoa voidaan yrittää pakottaa upottamalla pölkkyjä kylmään veteen ja se voidaan toistaa seitsemän viikon välein. Sienet alkavat kasvaa noin 3 päivää pakotuksesta ja ovat poimittavissa noin 7-10 päivässä. Tämä menettely on käytössä erityisesti siitakkeella. Sato riippuu ympätystä puusta, kosteudesta ja lämpöolosuhteista.

Teksti ja kuvat: Antti Annanpalo

Edellinen
Edellinen

Sisäviljely

Seuraava
Seuraava

Pölyttäjät