Strategiasta virkistykseen, poliittisista linjauksista ruohonjuuritasolle
Aktiivinen ruokakansalaisuus ja urbaani yhteisömaatalous –hanke
Puutarhuri Marju Kortemäki (kuvassa oikealla) ja hankepäällikkö Maija Holma
Pitääkö tässä vielä strategioita lukea - olisi muutakin tekemistä! Mihin niitä edes tarvitaan?
Sana strategia voi kenties kuulostaa monimutkaiselta ja hankalaltakin. Mutta jos totta puhutaan, strategiat ovat parhaimmillaan erittäin hyödyllisiä: ne antavat taustan ja raamit toiminnalle ja niistä voi tarkistaa, mennäänkö oikeaan suuntaan. Ja vaikka strategian määritelmä onkin alun alkaen ollut johtamistaito, ”sotataito, taito saavuttaa sodan päämäärä sotatoimin” (Uusi sivistyssanakirja, 1993), käy strategia mainiosti rauhanomaisiin toimiin. Hanketyössä strategiat tuovat tietoa, näkökulmia ja tavoitteellisuutta toimintaan.
Euroopan unionin Pellolta pöytään – strategia kuuluu Euroopan Vihreän kehityksen (Green Deal) ohjelmaan. Pellolta pöytään ajaa reilua, terveellistä ja ympäristöystävällistä ruokajärjestelmää eli tapoja tuottaa terveellisempää ja kestävämpää ruokaa. Se onkin erinomainen lähtökohta Aktiivinen ruokakansalaisuus ja urbaani yhteisömaatalous – hankkeelle, joka käynnistyi meillä Jalotuksella tämän vuoden alussa. Hanke on nimensä mukainen: se innostaa ihmisiä pohtimaan, mistä oma ruoka tulee ja miten sitä voisi jopa itse kasvattaa, joko yksin tai yhdessä. Olennaista hankkeessa on tuoda yhteen kestävän ruuantuotannon konkreettiset ratkaisut ja luonnon monimuotoisuuden tukeminen. Hankkeen rahoittaa Maj ja Tor Nesslingin Säätiö, joka tukee ympäristönsuojelua ja sitä edistävää tutkimusta.
Ruoantuotanto yhteiskunnan kuumana perunana
Ruoka ja sen tuotanto ovat tämän päivän vilkkaan yhteiskunnallisen keskustelun keskeisimpiä aiheita. Ruoantuotannon ympärillä tehdään runsasta ja laadukasta tutkimusta, josta voimme ammentaa tietoa käytäntöön asti. Suomalaisen ruokapolitiikan tavoitteena on kansakunnan hyvinvoinnin ja ravitsemustilan edistäminen. Ruokapolitiikka “käsittelee laaja-alaisesti ruuan tuotantoon, jatkojalostukseen, jakeluun ja kulutukseen liittyviä aiheita”. Keskeisimmät poliittisen päätöksenteon teemat, kuten kansantalous, terveys ja ympäristön hyvinvointi liittyvät olennaisesti ruokapoliittiseen päätöksentekoon, ruokapolitiikassa linjataan. Valtioneuvoston selonteko ruokapolitiikasta kuvaa ruokapolitiikan tavoitteita: lisätä ruuan arvostusta, varmistaa vastuullinen tuotanto ja huomioida ilmastotavoitteiden saavuttaminen.
Allekirjoitamme edellä mainitut tavoitteet täysin. Hankkeessa nämä tavoitteet määritellään linjauksista alaspäin konkreettisiksi toimenpiteiksi. Ne ikään kuin palastellaan suupaloiksi, jotka pystymme toteuttamaan yhdessä.
Kestävän ruokajärjestelmän rakentaminen lähtee tiedosta, taidoista sekä eri toimijoiden osallistumisesta toimintaan.
Ruokaa tuottaessa on syytä myös pohtia sen vaikutuksia ympäristöön. Ilmastovuosikertomuksen mukaan maatalouden kasvihuonekaasupäästöt ovat pysyneet vuosia entisellään. Päästöjä on kuitenkin mahdollista vähentää monin keinoin, kuten metsittämällä turvemaita, ottamalla talteen ravinteita ja vaikuttamalla väestön elintapoihin. Kestävien käytäntöjen myötä viljelyalueet voivat sitoa hiiltä eli toimia hiilinieluina.
Ilmastopäästöjen lisäksi peltoviljely ja kotieläintalous voivat kuormittaa vesistöjä. Pelloilta huuhtoutuu ravinteita vesistöihin ja lantaloiden ammoniakit päätyvät ilmaan huolimattomalla toiminnalla. Hankkeessa kiinnitämme huomion esimerkiksi peltomaan hiilensidontaan, maaperän rakenteeseen ja kasvipeitteisyyteen sekä kotieläinten lannan kestävään hyötykäyttöön. Myös ravinnepäästöjen sitomista biohiilen avulla tullaan tarkastelemaan hankkeessa.
Ilmastoruokaohjelma, joka tukee Suomen siirtymistä ilmastokestävään ruokajärjestelmään, on valmisteilla, mutta vielä poliittisessa käsittelyssä. Siinä otetaan huomioon sosiaalinen, taloudellinen, kulttuurinen ja ekologinen kestävyys. Ohjelma liittyy hiilineutraalin Suomen tavoitteeseen vuoteen 2035 mennessä. Aktiivinen ruokakansalaisuus ja urbaani yhteisömaatalous – hankeessa painotamme yhteisöllisyyttä ja ekologista kestävyyttä tukemalla ihmisten vaikutusmahdollisuuksia omissa ympäristöissään. Kestävän ruokajärjestelmän rakentaminen lähtee tiedosta, taidoista sekä eri toimijoiden osallistumisesta toimintaan.
Biodiversiteettitalkoot, eli pörriäisiä ja viljelyvirkistystä
Luontokato eli luonnon monimuotoisuuden heikentyminen ja ilmastonmuutos ovat vakavia ongelmia ruuantuotantoa ajatellen. Tulevaisuudessa tiedossa on vähemmän pölyttäjiä ja enemmän kasvitauteja, ellei tarvittavia toimia tehdä välittömästi ja kaikkialla. Luonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti on välttämätöntä ruuantuotannolle. Biodiversiteettiä pyritään turvaamaan kansainvälisesti, EU:n tasolla ja kansallisesti. Kansallinen luonnon monimuotoisuusstrategia on vielä lausuntokierroksella. Toivomme sen pikaista julkistamista, Suomen luonnon monimuotoisuus heikkenee jatkuvasti.
Kansallinen pölyttäjästrategia ja sen toimenpidesuunnitelma antavat toivoa monimuotoisuuden säilyttämiselle ja tukemiselle. Alkaneessa hankkeessa panostamme biodiversiteetin tukemiseen kaupunkiviljelyssä: lisää kukkakaistoja hyötykasvien lomaan, pörriäisniittyjä pölyttäjien tarpeisiin, lahopuutaharvinaisille hyötyhyönteisilläsekä biodiversiteetin tukemisen tietoa ihmisten arkeen. Tee pölyttäjäystävällinen teko, jätä nurmikko ajamatta tänäkin vuonna!
Keravalla on tehty Viherkaava, joka pohjautuu yleiskaavaan. Viherkaava on oikeusvaikutukseton, eli se ei sido oikeudellisesti asemakaavojen laatimista - mutta poliittisen päätöksenteon kautta Viherkaava ohjaa maankäytön suunnittelua. Keravan vihreys on nostettu keskeiseksi vetovoimatekijäksi myös kaupunkistrategiassa. Viherkaava linjaa asemakaavojen laatimista sekä katu-, puisto- ja kiinteistöjen pihasuunnitelmia. Luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen mainitaan Viherkaavassa esimerkiksi puistojen kehittämisessä. Kaupunkiviljelyä Viherkaavassa ei ole - vielä! Kenties saamme kaupunkiviljelyn jo seuraavaan päivitykseen? Mikäs sen parempaa virkistystä tai vihreän lisäämistä kuin toimiva, kaunis viljelyalue.
Suomi liittyi Euroopan neuvoston maisemayleissopimukseen vuonna 2006. Maisemayleissopimuksen mukaan maisema tarkoittaa “aluetta sellaisena kuin ihmiset sen mieltävät ja jonka ominaisuudet johtuvat luonnon ja/ tai ihmisen toiminnasta ja vuorovaikutuksesta”. Maisemaan kuuluvat tämän määrittelyn mukaan myös erilaiset viljelyalueet, mainiota! Ympäristöministeriö valmistelee maisemien hoitoon, suojeluun ja suunnitteluun liittyviä strategisia linjauksia tämän vuoden aikana. Mielenkiinnolla odotamme, miten urbaani maisema käsitetään näissä linjauksissa. Miten viljelysäkit tai -laatikot sopeutuvat kaupunkimaisemaan? Voisiko niistä tulla olennainen osa urbaania maisemaa, meidän ympäristöämme?
Tee pölyttäjäystävällinen teko, jätä nurmikko ajamatta tänäkin vuonna!
Ruohonjuuritaso, eli miten tästä eteenpäin
Strategiat ja linjaukset tuovat äärimmäisen arvokasta tietoa ja tavoitteita hanketyöhön. Tässä esitellyt toimenpideohjelmat kertovat samaa tarinaa: asioita on tapahduttava käytännön tasolla, jotta ruuantuotanto olisi kestävää, reilua ja turvallista. Muutos lähtee kirjaimellisesti ruohonjuuritasolta.
Aktiivinen ruokakansalaisuus ja urbaani yhteisömaatalous –hankkeessa tarjoamme mahdollisuuden oman ruuan kasvattamiseen yksin tai yhdessä toisten kanssa; seuraa hankkeen etenemistä Jalotuksen kautta, niin kuulet lisää kumppanuusviljelymahdollisuuksista. Nostamme ruuan sekä sen vastuullisen tuotannon arvostusta.
Hanke on yhteisöllinen ja toimintatavat ekologisesti kestäviä – kaupunkiviljely laajemminkin voisi olla osa kestävää ruokajärjestelmää. Luonnon monimuotoisuuden tukeminen on yksi tärkeimmistä lähtökohdista tässä hankkeessa. Yrtit ja monet muut satokasvit hyötyvät pölyttäjistä, joten lisäämme Keravalle pörriäisystävällisiä niittyjä sekä lahopuuta. Hanke on ottanut alkuharppauksia kartoittamalla yhteistyötahoja ja tutkimustuloksia. Kaupunkiviljelystä on olemassa pilottikohteet, joista kerromme myöhemmin lisää. Jännittävää on nähdä, miten pääsemme hankkeessa etenemään; miten erilaiset viljelypaikat solahtavat osaksi Keravaa ja vihreys valtaa alaa.
Lähteet, viitattu 25.1.2023:https://www.kerava.fi/kaupunki-ja-paatoksenteko/organisaatio/strategia/kaupunkistrategia-2021-2025/
https://www.ymparisto.fi/fi-fi/luonto/maisemat
https://mmm.fi/luonto-ja-ilmasto/luonnon-monimuotoisuus
https://www.ilmasto-opas.fi/ilmastonmuutos-ilmiona
https://mmm.fi/ilmastoruokaohjelmahttps://www.vesi.fi/vesitieto/maatalouden-vesiensuojelu/
https://ym.fi/ilmastovuosikertomushttps://valtioneuvosto.fi/paatokset/paatos?decisionId=0900908f8051a05c
https://mmm.fi/ruoka-ja-maatalous/politiikka/ruokapolitiikka
https://www.nessling.fi/https://www.consilium.europa.eu/fi/policies/green-deal/
https://food.ec.europa.eu/system/files/2020-05/f2f_action-plan_2020_strategy-info_en.pdf
Uusi sivistyssanakirja, s. 585. Toimittanut Aikio, Annukka, uusinut Vornanen, Rauni. Otava 1993.
Aktiivinen ruokakansalaisuus ja urbaani yhteisömaatalous -hankkeen rahoittajana toimii Maj ja Tor Nesslingin säätiö