Jalotus haastoi Suomi-areenan yleisön pohtimaan, millä valinnoilla he voivat keventää omia päästöjään

Kaikki tietävät, että pitäisi elää kestävämmin, mutta miten se käytännössä tehdään? Ideaalitapauksessa lopettaisimme lentämisen samantien ja vaihtaisimme lihatuotteet kasviproteiineihin. Ideaalien saavuttaminen on kuitenkin työlästä. Onko siis järkeä tehdä mitään, jos kuitenkin jatkaa lentämistä tai lihansyöntiä? 

Jalotus ry järjesti 28.6. Suomi-areenassa kestävän elämän ratkaisuklinikan, jossa pohdittiin liveyleisön edessä, mitä yksilö voi tehdä omien päästöjensä vähentämiseksi. Ratkaisuja tarjosivat Jalotuksen perustaja ja Elämänjalotus-työkalun kehittäjä Anna Evilä sekä Sitran Henna Kurki, joka on mukana kehittämässä kulutuspohjaista hiilijalanjälkilaskentaa osana EU.n vihreän kehityksen ohjelman PSLifestyle-projektia.

Evilä halusi tuoda ratkaisuklinikan Suomi-areenaan, koska kuluttajien tekemille muutoksille on huutava tarve juuri nyt. “Kuluttajien elämäntapamuutoksia tarvitaan nopeasti, sillä meillä ei ole varaa odotella rakenteiden uudistumista. Uskon, että vuoden 2030 jällkeen voimme jälleen lentää lentokoneilla vapaammin, jos biopolttoaineet on saatu laajamittaisesti käyttöön tai koneiden tekniikka toimii uusiutuvilla energiamuodoilla. Säästötalkoot eivät ole ikuiset mutta niillä on kiire”, hän sanoo.  

Kestävien elämäntapamuutosten asiantuntijoiden lisäksi lavalle nousivat kokemusasiantuntijat Heidi Kalmari sekä Lauri Helle. Kalmari on kirjoittanut kirjan kestävästä matkailusta ja vähentänyt omia lentopäästöjään jo vuodesta 2009 asti. Se on tarkoittanut turhista lomamatkoista kieltäytymistä, ja lentokoneen vaihtamista junaan silloinkin, kun se tulee lentämistä kalliimmaksi. Turhasta lentämisestä kieltäytyminen on Kalmarille ilmastolupaus. “Teen mielelläni ne muutokset, jotka ovat helppoja tehdä”, Kalmari sanoo. 

Lauri Helle taas on vähentänyt lihansyöntiään systemaattisesti viimeisen viiden vuoden ajan ja on kaveriporukassaan se, joka ehdottaa naudanlihanpihvien vaihtamista Beyond meat -pihveihin ja harjoittelee tofun maustamista niin, ettei se tuntuisi uhraukselta. 

“Kukaan ei halua, että heidän syömistään arvostellaan. Muiden tekemisten kommentoinnin sijaan yritän tehdä kasvisruoista niin hyviä, että muut haluavat niitä lisää ja aika usein olen tässä onnistunutkin”, Helle sanoo. 

Suomi-areenan keskustelussa tämä porukka ratkoi kahden kuvitteellisen suomalaisen päästötarinoita ja pyrkii löytämään aidosti merkityksellisiä ratkaisuja. Henna Kurjen avulla eri muutosten päästövaikutukset havainnollistettiin yleisölle, jotta jokainen paikallaolija voisi oivaltaa, millainen vaikutus sillä on, jos vaihtaa Thaimaanmatkan Malagan lentoihin tai lisää kasvisruokapäiviä viikkoon. 

Keskustelun fasilitoi kestävyys- ja tiedeviestijä, toimittaja ja tietokirjailija Aurora Airaskorpi. 

Katso tallenne MTV:n tallenteena tai lue keskustelun kooste blogistamme. Lisätietoja: Anna Evilä, anna.evila@jalotus.fi, jalotus.fi

Edellinen
Edellinen

Kestävämmän ruoan tulevaisuus syntyy viljelmistä, joiden kumppanuudet ja rahoittajat on mietitty suunnitelmallisesti ja ennakoiden

Seuraava
Seuraava

“Tällaiselle toiminnalle on huutava tarve” – Jalotuksen perustaja Anna kertoo, miten ihmiset innostetaan mukaan tekemiseen