“Tällaiselle toiminnalle on huutava tarve” – Jalotuksen perustaja Anna kertoo, miten ihmiset innostetaan mukaan tekemiseen

Kaikki alkaa visiosta. Kun perustin Jalotuksen, minulla oli selkeä visio siitä, mitä maailma tarvitsee ja miltä se voisi näyttää. Halusin luoda paikan, joka kokoaa kiertotalouden kokeilut ja toimijat yhteen. Sitten pyysin muut aiheesta kiinnostuneet ideoimaan, miten visio voisi muuttua toiminnaksi.

On tärkeää, että perustajalla on selkeä visio, johon on helppo lähteä mukaan. Kukaan ei halua käyttää aikaansa toimintaan, joka on epämääräistä ja epäorganisoitua. Esimerkiksi tulevaisuustarinan kirjoittaminen on hyvä tapa kertoa oma visio ja saada muut ymmärtämään, mitä kohti yhdessä voi kulkea.

Kun visio on selvillä, se pitää konkretisoida toiminnaksi eli luoda jokin selkeä projekti. Vasta tekemisen kautta pääsee kokemaan, mitä yhdessä tekeminen käytännössä vaatii. Tekeminen luo toimintatavat ja säännöt yhteistyölle. Käytännön tekemiseen on myös helpompi saada ihmisiä mukaan kuin toiminnan suunnitteluun.

Yhteisön vetäjällä on merkittävä rooli siinä, millaiseksi tekeminen muodostuu. Vaikka Jalotuksen visio on lähtöisin minusta, varsinainen toiminta syntyi yhteisen suunnittelun kautta. Nyt jokainen jalotuslainen osallistuu vision kehittämiseen ja muovaa toimintaa. Jokaisen toimintaan osallistuvan pitää kokea visio omakseen ja tekemisen pitää olla kivaa. Toimivan yhteisön johtaminen tarkoittaa avointa keskustelukulttuuria, matalaa hierarkiaa, delegointitaitoja ja hyvän huomaamista muissa. Jalotuksella kuka tahansa voi nostaa toisen hyvän työn muiden tietoon, kokouksissa taputetaan onnistumisille, ja vessan seinille kirjoitetaan kiitoksia ja tsemppejä toisille.

Vapaaehtoistoiminnan pyörittäminen edellyttää toimivaa tiedonjakoa ja avoimuutta, sillä tyypillisesti tällaiseen toimintaan osallistuvilla ihmisillä on elämässään paljon muutakin kuin tämä yhteisö. Nopeissa päätöksissä on vaikea pysyä perässä ja siksi yhteisön jäsenet on hyvä pitää mukana päätöksenteossa pitkin matkaa. Kaiken, mikä voi olla avointa kaikille tulisi myös olla sitä. Tiedon piilottelu johtaa helposti epäselvyyksiin ja lopulta ongelmiin. Tärkeitä asioita tulee toistaa yhä uudelleen ja osata perustella, miksi ne ovat tärkeitä.

Jalotuksen yhteisön vetäminen on opettanut minua ymmärtämään ihmisten erilaisuutta ja hyväksymään sen, että kukin meistä hahmottaa asiat omalla tavallaan.

Ihmisten erilaisuus ja erilaiset elämäntilanteet mahdollistavat myös hyvän tiimityön. Kun yksi ei ole parhaimmillaan, toinen voi kantaa isomman taakan. Voimme hajoilla vuoronperään, jos on tarve.

Minulle on näiden vuosien aikana hahmottunut, että tällaiselle kestävän elämän toiminnalle on huutava tarve. Kun pääsee tekemään jotain ympäristöongelmien eteen, muuttuu passiivisesta seuraajasta aktiiviseksi ratkaisijaksi. Sillä on iso voima. Ja vaikka toiminta näyttäisi pieneltä, sen vaikutus jokaisen meidän elämään on valtava. Yhteisön luomaa tukea ja iloa ei voi mitata mutta sen aistii.

Jos mietit tällaisen toiminnan käynnistämistä, arvioi sitä siis myös hyvinvoinnin näkökulmasta. Jos se tekee omasta elämästäsi sekä toimintaan osallistuvien ihmisten elämästä parempaa, se on luultavasti sen arvoista.

Oletko perustamassa kestävän elämän yhteisöä? Mieti ainakin nämä:

1. Minkälaista tulevaisuutta kohti haluat mennä: kuvaa visiosi mahdollisimman tarkasti.

2. Miten yhteisösi eroaisi muista toimijoista tai voisitko rakentaa jonkin olemassaolevan päälle tai oppia muilta?

3. Millaisessa roolissa haluat itse olla: tuntuuko yhteisön vetäminen ja toiminnan ohjaaminen luontevalta vai tarvitsetko kumppaniksesi jonkun?

4. Ketä visio voisi puhutella: voitko kutsua heidät mukaan ideoimaan visiotasi pidemmälle?

5. Minkälaista yhteisön toiminta käytännössä olisi: Miten kokoontuisitte ja missä? Mitä toiminnan pyörittäminen vaatisi?

Kaipaatko lisää sparrausta toimintasi tueksi? Ole yhteydessä meihin.