Kestävän ruoantuotannon hankkeemme tavoitti 1300 osallistujaa, seuraavaksi rakennetaan Jalopelto ja kännykkäsovellus

Ruoantuotannon kestävyysmurros syntyy esimerkiksi kouluttamalla kansalaisia ruoantuotannon ympäristövaikutuksista, luomalla mahdollisuuksia paikalliselle pienviljelylle ja toteuttamalla monia eri ryhmiä palvelevia yhteistöitä. Jalotuksen viljelykoordinaattori ja hankepäällikkö Maija Holma kertoo, mitä kestävän ruoantuotannon hankkeemme on opettanut meille.

Heinäkuussa 2023 seisoimme kaatosateessa hymyilevän pientuottajien joukon kanssa. Naurun kirvoitti isäntämme Ilari Airikkala, joka kertoi monimuotoisen luomutilan kehittämisen vaiheista hirtehisen huumorin siivittämänä. Tilanne kuvasti loistavasti ruuantuotannon raadollisen realismin yhdistymistä yhteisöllisen kehittämisen iloon.

Kestävän monimuotoisen pientuotannon koulutuspäivään kokoonnuttiin 1.7.2023 Airikkalan luomutilalle Nurmijärvelle.

Heinäkuun koulutuspäivä oli osa Jalotuksen Aktiivinen ruokakansalaisuus ja urbaani yhteisömaatalous -hanketta. Sitä rahoittaa Nesslingin säätiö, jonka tehtävänä on tukea ekologisesti kestävän tulevaisuuden rakentamista. 

Hankkeen tavoitteena on ollut  viedä ruoka- ja ympäristökansalaisuudesta kirjoitetun tutkimuksen tuloksia teoiksi ihmisten arkeen. Toteuttajana on Jalotuksen ravinnekierrätykseen ja kestävään ruoantuotantoon keskittyvä tiimi, jota minä johdan. Tutkijakumppaninamme on SYKE:n Anni Turunen. Hanke on nyt loppusuoralla ja sen on määrä päättyä 31.12.2023.

Ruoantuotannon kestävyyssiirtymä vaatii radikaalejakin ruokajärjestelmän muutoksia. Tutkimustulokset osoittavat, että hajautettu, ravinteita kierrättävä paikallinen pientuotanto on tulevaisuuden toivo. Tarvitsemme siis yhteisöviljelmiä ja kansalaisten, ravintoloiden ja ruoantuottajien kanssa yhdessä tuotettuja viljelmiä, joissa ruoan matka pellolta lautaselle on lyhyt. 

Neljä tekoa, joilla olemme edistäneet kestävämpää ruoantuotantoa käytännössä  

Kestävä ruoantuotannon edellytyksenä on, että kansalaiset ja viljelijät oppivat, miten ruoantuotanto vaikuttaa ympäristöön ja luontoon, ja miten viljelyn voi tehdä mahdollisimman ekologisesti. Näiden oppien levittämistä varten olemme hankkeesamme luoneet tapahtumia ja viljelykonsepteja, jotka tuovat viljelijät ja ruoan kuluttajat yhteen tai tekevät kansalaisista ruoantuottajia. 

Teko 1: Laatikkoviljelykokeilu vuokrataloyhtiöiden ja Blokgarden Oy:n kanssa luo uudenlaista yhteisöllisyyttä ruoan ympärille

Seitsemän vuokrataloyhtiöiden asukasyhteisöä ovat saaneet kokeilla yhteisöllistä laatikkoviljelyä omassa pihapiirissään viljelyneuvojamme avustuksella. Viljelmät perustettiin yhteistyössä Blokgarden Oy:n kanssa. Kun ruoantuotanto tuodaan kotipihalle, ystävät, perhe ja ruoka pysyvät  lähellä, ja asukkaat pääsevät  upottamaan sormensa multaan.

Viljelylaatikoiden hoitamiseen osallistuneiden aktiivisten asukkaiden määrä vaihteli taloyhtiöittäin 2-12 henkilön välillä. Useissa taloyhtiöissä kiinnostus lisääntyi kauden myötä. Kiinnostusta vastaavalle toiminnalle on tulevaisuudessakin, ja asukkaat toivoivat viljelyohjeistusta esimerkiksi webinaarin tai muun verkkoalustan muodossa. 

Suosituin motiivi laatikkoviljelylle oli halu tehdä jotain yhdessä muiden kanssa. Eräs osallistujista kommentoi tempausta näin: “Sain erittäin paljon uutta tietoa hyötykasvien kasvattamisesta. Useampi asukas on opiskellut ja tutustunut kasvatukseen ihan uutena asiana” . 

Teko 2: Koululaisille kohdistettu puutarhatoiminta vie kestävän elämän opit lasten arkeen

Haluamme tarjota myös lapsille mahdollisuuden oppia ruuantuotantoa. Siksi olemme yhdessä Keravanjoen koululaisten ja vanhempainyhdistyksen kanssa tehneet suunnitelmat koulupuutarhan perustamiseksi. Tutkimusten (mm. Hancock et al. 2023 ja da Silva & de Assis 2021),  mukaan tämä on oiva tapa kehittää ekososiaalista sivistystä yhdenvertaisuutta kunnioittaen.

Pihasuunnittelija teki ohjeet ja piirustukset koulupuutarhan perustamiseksi yhteiskehittelyn tuloksena. Keväällä 2023 koulupuutarhan suunnittelun ohessa laitettiin pystyyn myös luontokerho, jossa oli mukana 16 lasta kevään aikana. Opimme, että lapsilta tulee mahtavia ideoita, joita kannattaa kuunnella tarkasti. On siis hyvä osallistaa lapset suunnittelun ja tekemisen joka vaiheessa. 

Lue lisää koulupuutarhamme kehityksestä täältä.

Teko 3: Pientuottajien kouluttaminen ja tiedonvaihto parantavat toimintaedellytyksiä

Kaupunkiviljelyn ohella käynnistimme hankeaikana yhteistyön myös kestävän ruoantuotannon ammattilaisten välillä.  Yhteistyökanavaksi valikoitui Kumakka-hankkeen aikana perustettu kumppanuusmaatalousverkosto, jonka toiminnan herätimme uudelleen henkiin yhteistyössä aktiivisten viljelijöiden kanssa.  Olemme koordinoineet verkoston toimintaa ja järjestäneet kumppanuusviljelyyn ja monimuotoiseen pientuotantoon liittyviä tapahtumia ja kuukausittaisia etäkeskusteluja.

Tähän mennessä olemme tavoittaneet näissä tapahtumissa 365 kestävästä pientuotannosta kiinnostunutta. Tässä joukossa on kestävän pientuotannon kehittäjiä, aloittelevia viljelijöitä, haaveilijoita, tutkijoita, päättäjiä ja oppilaitosten edustajia. Tapahtumien järjestelyssä tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat olleet Luomuliitto ry ja Kumppanuusmaatalous ry.

Kestävää ruoantuotantoa harjoittavien pienviljelijöiden tukeminen on tärkeää ruuantuotannon kestävyyssiirtymän kannalta. Uudenlaiset ajattelelumallit leviävät hitaasti, mutta onneksi kestävän ammattimaisen ruuantuotannon toimijat ovat aktiivisia Suomessa ja kansainvälisesti. Kuitenkin lainsäädäntö ja tukimuodot laahaavat perässä.

Muutokseen tarvitaan siis myös päättäjien ja viljeilijöiden välistä dialogia. Sitä edistimme Kumppanuusmaatalouspäivässä Niipalan luomutilalla Hollolassa. Pienviljelijät olivat intoa täynnä, kun he pääsivät pohtimaan kestävän ruoantuotannon teemoja yhdessä päättäjien kanssa. Eräs kumppanuusviljelyä harkinnut osallistuja viestitti päivän isännälle "Tästä rohkaistuneena minäkin uskallan lähteä tätä kokeilemaan!"

Teko 4: Viljelytempaukset houkuttelevat mukaan uusia kokeilijoita

Keväällä innostimme uusia kokeilijoita kaupunkiviljelyn pariin. Tapahtumissamme pääsi kokeilemaan viljelyä käytännössä tai leikkimielellä sekä sai uutta tietoa ja viljelyneuvontaa.

Esimerkiksi Jalotuksen Keväthulinoissa 300-400 kävijää pääsi kokeilemaan hyönteishotellin ja linnunpönttöjen rakentamista työpajoissa. Perheen pienimmille oli minimaatilan ja kasvimandaloiden rakennusta. Asiantuntijoiden puheenvuoroissa vilisi pörriäisiä, niittyjä ja perinnelajikkeita.  

Jalotuksen Keväthulinoissa pääsi tutustumaan monimuotoisuustekoihin työpajoissa itse tehden ja puheenvuoroista tietoa ammentamalla.

Huhtikuussa järjestetyssä perunan ämpäriviljelytempauksessa saavutimme lähes 200 ämpäriviljelyn kokeilijaa ympäri Suomen. Tempauksessa kannustettiin kokeilemaan matalan kynnyksen kaupunkiviljelymenetelmää eli perunan viljelyä ämpärissä. Viljelyneuvonta toteutettiin Jalotuksen Facebook-ryhmässä ja osallistujat pystyivät kyselemään Jalotuksen viljelyneuvojalta ja jakamaan viljelykokemuksia ja kuvia.

Järjestimme myös parvekeviljelyn webinaarin yhteistyössä vuokrataloyhtiö M2-kotien kanssa. Webinaarissa 77 parvekeviljelystä kiinnostunutta M2-kotien asukasta sai käytännön vinkkejä viljelyneuvojaltamme.

Heinäkuussa osallistuimme valtakunnalliseen Avoimet puutarhat -tapahtumaan. Jalotuksen yhteisöviljelyyn ja ravinnekierrätykseen kävi tutustumassa 80 puutarhaintoilijaa. Voit lukea lisää tapahtumasta Keski-Uusimaa -sanomalehden artikkelista.

Tulevaisuuden visio ja Jalopellon alku

Tulevaisuudessa näemme Jalotuksen yhä aktiivisempana toimijana kestävän ruuantuotannon kentällä. Toivomme voivamme tukea kestävän pientuotannon innovatiivisia toteuttajia rakentamaan kestävämpiä paikallisyhteisöjä esimerkiksi kerrostalojen pihoihin, koulupuutarhoihin, pientiloille ja vaikka Keravan kartanon pelloille.

Haluamme tuoda kaikkien ulottuville ratkaisuja, joiden avulla on entistäkin helpompi syödä terveellisesti, löytää lähiruokaa ja tuottaa sitä. Toivomme myös näkevämme uudenlaista mikroyrittäjyyttä ruoantuotannon parissa. Näihin kahteen kokeiluun keskitymme vuonna 2024: 

1. Jalopelto aukeaa. Käynnistämme vuoden 2024 aikana uudenlaisen ruuantuotantomallin Keravalla. Jalopellolla Jalotuksen palkkaama luomupuutarhuri kasvattaa vihanneksia kartanon pelloilla kaikille pellon jäsenille. Jäsenet tilaavat sato-osuuden kauden alussa ja pääsevät halutessaan oppimaan vihannesviljelyä ja laittamaan kädet multaan peltokuntosalilla. Liity Jalopellon  tiedotuslistalle, jotta saat tiedon jäsenyyksien myynnistä ja pellon vaiheista ensimmäisten joukossa: LIITY TIEDOTUSLISTALLE

2. Etsimme rahoittajia digitaalisen ruoantuotannon alustan kehittämiseksi. Toivomme voivamme tuoda Suomeen ja Eurooppaan Nepalissa toimivaksi todetun digitaalisen paikallisen ruuantuotannon alustan. Meillä on jo kumppanit, kenen kanssa alustan voisi rakentaa. Tällä hetkellä etsimme rahoitusta tälle kehityshankkeelle. Jos tiedät sopivan rahoituskumppanin tai haluat kuulla lisää ideastamme, ole yhteydessä: maija.holma@jalotus.fi.

Kirjoittaja: Maija Holma, Jalotuksen viljelykoordinaattori ja hankepäällikkö

Hankkeen ydintiimissä ovat olleet mukana Maija Holma, Marju Kortemäki ja Teija Timilsina.