”Hyvätuloisena kannan suurempaa vastuuta kulutusvalinnoistani” – Outi Pyy uskoo, että kestävä kuluttaminen on sitä tärkeämpää mitä enemmän rahaa on käytössä

Vastuullisuusvaikuttaja Outi Pyyn kestävämpi elämä syntyy siitä, että valitsee taistelunsa ja ohjaa omia kulutusvalintojaan euromäärien mukaan. Kivuliainta on ollut luopua hällä väliä -asenteesta, mutta sen tilalle on tullut halu etsiä ratkaisuja ja inspiroitua asioista, joita voi kokea kestävästi.

Kun helsinkiläinen Outi Pyy, 46, sanoi Instagramissa seuraajilleen, ettei täydellistä vastuullisuutta ole, moni närkästyi. Pyyn mukaan monen kestäviä valintoja painottavan kuluttajan tuntui olevan vaikea hyväksyä kompromisseja, sillä kestävyysajattelu perustuu helposti joko-tai-asenteeseen. 

Outi kuitenkin uskoo kestävän elämäntavan piilevän nimenomaan siinä, että valitsee taistelunsa. Vastuullista muotia myyvän IVALO.COM-verkkokaupan vastuullisuujohtajana työskentelevä Outi sanoo tuntevansa tekstiilialan vastuullisuuskriteerit hyvin, mutta olevansa esimerkiksi ruokaostoksissa paljon suurpiirteisempi. 

”Yritän syödä mieluummin terveellisesti kuin miettiä, mistä tämä avokado tulee. Pitää valita taistelunsa”, hän toteaa.

Outi on asettanut vuosittaisen hiilipäästötavoitteensa 4500 kiloon ja pyrkii pysymään siinä tai alittamaan sen. Vertailun vuoksi: suomalaisen keskivertokuluttajan hiilijalanjälki on Sitran laskelmien mukaan 10 300 kg. Jalotus auttaa ihmisiä siirtymään kohti 2500 kilon päästösaldoa, koska se on kestävä taso planeetan kantokyvyn näkökulmasta. Harva kuitenkaan pystyy suorilta käsin madaltamaan päästöjään merkittävästi. On siis järkevää madaltaa päästöjä vaiheittain. Outi on tehnyt suurimmat päästösäästöt lopettamalla lomalennot, vähentämällä lihansyönnin 200 grammaan viikossa ja keskittymällä käytettyjen tavaroiden ostamiseen aina, kun se on mahdollista.

Omien vastuullisuusprioriteettien määrittäminen helpottaa arkisia päätöksiä 

Vastuullisuutta ei pitäisi Outin mukaan tuijottaa yksiselitteisenä vastuullinen / ei vastuullinen -ääriajatteluna, sillä jokaiseen tuotteeseen liittyy monenlaisia ulottuvuuksia. 

”Brändi, jonka materiaalit ovat kestäviä, ei välttämättä ole sosiaalisesti kestävä. On kallista tuottaa täydellistä tuotetta ja löytää siitä maksavia asiakkaita. Lisäksi vaatteissakin on osia, joista ei yksinkertaisesti ole kestäviä vaihtoehtoja tarjolla. Esimerkiksi merkittävä osa ulkoiluvaatteista valmistetaan Kiinassa, koska EU-alueella ei ole enää juurikaan ulkoiluvaatteisiin erikoistuneita tuotantolaitoksia. Näiden tuotteiden sosiaalisesta vastuullisuudesta on vaikea saada varmuutta.” 

Outi pyrkii vastuullisuusvaikuttajana osoittamaan, että hyvän ja huonon välillä on paljon vaihtoehtoja.

Outin tee-se-itse-muotiblogi Outi Les Pyy sai alkunsa jo vuonna 2007. Sen jälkeen hän on luennoinut ja konsultoinut vastuullisuudesta yli kymmenen vuotta. Outi pyrkii omissa valinnoissaan priorisoimaan ympäristövastuuta muiden vastuullisuuden alueiden edelle. 

Aina sekään ei ole helppoa. ”Kun olin pienikokoisempi, pystyin hankkimaan paljon enemmän vaatteita käytettyinä, mutta lihomisen myötä joudun välillä tekemään hankintoja kestämättömiltä brändeiltä. Se turhauttaa.” 

Outi on työnsä vuoksi selvittänyt kaikkien suomalaisten vastuullisten vaatemerkkien kokovalikoiman ja todennut, että tarjonta vähenee kokolapun kasvaessa. 

”Noin puolella kestävistä brändeistä löytyy vaihtoehtoja 46–48-kokoisille ihmisille. Heti, kun kokolappu kasvaa numeroon 50 tai sen yli, tarjonta tyrehtyy miltei täysin”, hän kummastelee. 

Millaisia arvovalintoja ostoksesi rahoittavat?

Yksi Outin perussäännöistä on tarkastella ostostensa vastuullisuutta suhteessa niihin käytettyyn euromäärään. Outi otti jo aikaa sitten käyttöön pankkisovelluksen, joka kertoi hänelle joka kuussa, mihin palveluihin ja minkälaisille toimijoille omat eurot valuivat. 

”Tajusin ostaneeni miltei päivittäin vastuuttoman kahvin vastuuttomalta toimijalta ja tukeneeni vuodessa kestämätöntä bisnestä noin tuhannella eurolla.” 

Outin kulutusvalinnoissa kyse ei olekaan pelkästään hiilijalanjäljestä vaan myös siitä, minkälaisia arvoja ja toimijoita rahoittaa. Koska euromäärällä on väliä, suurempi kulutusvoima tuo mukanaan myös suurempaa vastuuta. 

”Käyn joskus puhumassa vastuullisuudesta opiskelijoille, jotka yrittävät selvitä minimituloilla. Kehotan heitä olemaan stressaamatta hiilipäästöistä ja keskittymään siihen, että mielenterveys pysyy kasassa. Sanon, että sitten kun pääset kiinni kuukausipalkkaan tai muutat yhteen jonkun kanssa ja kulutuskykysi kasvaa, on aika alkaa huolehtimaan enemmän.” 

Outi eli itse pitkään pienillä tuloilla, mutta on urakehityksen myötä kivunnut keskiluokkaisten kuluttajien joukkoon. Juuri tässä kohtaa hän yrittää olla erityisen tarkkana siitä, minne pankkitiliään tyhjentää. Nyt olisi rahaa ostaa kaikkea sitä, mitä on aina halunnut ja matkustaa ulkomaille useammin. Hän pyrkii kuitenkin hillitsemään mielihalujaan. 

Jos tuhlaamisen himo iskee, hän haluaa suunnata rahansa ensisijaisesti kampaajalle, kauneushoitolaan, ravintolaan tai muihin lähellä tuotettuihin palveluihin, joiden hiilijalanjälki on kohtuullinen. 

”Järkytyn aina, jos kuulen hyvätuloisen ihmisen hehkuttavan sitä, että löysi jotain oikein halvalla halpakaupasta. Hyvätuloisella kun olisi varaa ostaa kotimaista, vastuullista ja kestävää. Halvat ostokset voi hyvin jättää niille, joilla ei aidosti ole mahdollisuutta hankkia kalliimpaa.”

“Päässäni pyörii vastuullisten ratkaisujen mylly”

Suurin uhraus kestävämmän elämän eteen on Outin mukaan ollut luopua huolettomuudesta ja hällä väliä -asenteesta. Kun jokaista valintaansa joutuu tarkastelemaan suurennuslasilla, kuluttamisen kepeys katoaa. Vastuullisuutta painottava kuluttaja harvemmin kävelee kauppaan ja ostaa tarvitsemansa siltä istumalta. Sen sijaan hän saattaa kytätä tarvitsemaansa tavaraa nettikirppiksellä neljä kuukautta. Vastuullisuuden eetokseen kuuluu, että opettelee hitaammaksi ja kärsivällisemmäksi kuluttajaksi. Siksi Outi ymmärtää myös heitä, joilla ei ole voimavaroja miettiä vastuullisuuskysymyksiä.

Toisaalta taas oman elämän kestävöittäminen ja vastuullisuuskysymysten parissa työskentely ovat tuoneet positiivisen halun etsiä ratkaisuja. ”Luen paljon huolestuttavaa tietoa maailman tilasta. Onneksi ääni päässäni sanoo, että sinulle on tarjottu ongelma, ratkaise se. Niin kauan kun ratkaisujen mylly pyörii, tiedän olevani oikealla tiellä.”

Positiivista asennetta ruokkii myös se, että etsii uusia tapoja nauttia elämästä ja inspiroituu kaltaisistaan. Viimeksi Outi on innostunut esimerkiksi toisen vastuullisuusvaikuttajan, Kemikaalicocktail-blogista tutun Noora Shinglerin matkasta Itämeren ympäri sähköautolla. ”En edes tiennyt, että Baltiasta löytyy hiekkarantoja.”

Kestämättömistä valinnoista luopuminen herättää näkemään uusia mahdollisuuksia, joita ei osaisi edes etsiä, jos ei olisi pakko.

Outin vastuullisen kuluttajan ostojärjestys kestävämpiin vaatevalintoihin

Outi suosittelee seuraavaa järjestystä vaatteiden ostopäätöksiin: 

  1. Käytetty tuote kotimaiselta alustalta, sovelluksesta tai kivijalasta. 

  2. Kotimaisen yrityksen Suomessa valmistettu tuote

  3. Kotimaisen yrityksen laadukas, EU:ssa valmistama tuote

  4. Vastuullinen tuote vastuulliselta kotimaiselta markkinapaikalta tai kivijalasta

  5. Käytetty (vastuuton tuote) ulkomaiselta second hand -alustalta tai sovelluksesta

Lue Outin vastuullisen kuluttamisen hierarkiasta lisää tästä Instagram-postauksesta

Bongaa Outi Pyy Jalotuksen tapahtumista

  • Hävikkibrunssi ja luento 14.10: Fiksu, vastuullinen kuluttaja ja tekstiilit. Lue lisää Facebook-tapahtumasta.

  • Jalotus jakaa I love me -messuilla kiertotalouspalkinnon ja Outi on palkinnon asiantuntijaraadissa. Tule katsomaan palkinnonjakoa Helsingin messukeskukseen pe 20.10. klo 11 Lounge-lavalle. 

Teksti: Aurora Airaskorpi
Kuvat: Outi Pyy

Edellinen
Edellinen

“Pyrin ostamaan vaatteen tai kenkäparin vain, jos sen voi korjata” – Joni Mäkitalo äänestää lompakollaan

Seuraava
Seuraava

Tällaista on 1,5 hiilidioksiditonnin elämä – Mikko kevensi omia päästöjään vahingossa liikaa eikä koe luopuneensa mistään tärkeästä